Peter Gabrielin hienoja hetkiä sisältäneiden, mutta kokonaisuuksina kompastelleiden kahden ensimmäisen sooloalbumin jälkeen artisti löysi rytmin ihmemaailman levyillä 3 ja 4 (1980 ja 1982). So (1986) puristi Gabrielin osaamisen timantiksi niin taiteellisesti kuin kaupallisestikin. So yhdisti pyrkimyksen sisällölliseen ja tekniseen täydellisyyteen helposti omaksuttavaksi ja silti tinkimättömäksi musiikiksi. Albumilta lohkesi liuta hittisinglejä ja -videoita ja Gabrielista – joka Genesiksen keulakuvana pukeutui muun muassa kukaksi, ketuksi ja paisekasaksi – kuoriutui tyylikäs maailmanmies ja seksisymboli.
Mitään tällaista ei olisi tapahtunut ilman poikkeuksellisen vahvaa biisimateriaalia ja alan kovimpia ammattilaisia tuottaja Daniel Lanois’ta lähtien. Jopa albumin (boksissa mukana myös vinyylinä) unohdetuin kappale, Laurie Andersonin kanssa tulkittu This Is The Picture (Excellent Birds) on rytmitutkielma hämärän rajamailta, ja uskomattoman kaunis gospelballadi Don’t Give Up huumaa Kate Bushin duetto-osuudella (alkujaan Gabriel kaavaili vierailevaksi tähdeksi Dolly Partonia) ja Tony Levinin bassomagialla. Sledgehammerin euforinen soulsirkus potkii juuri niin muhevasti kuin artistin omalle höpsisvatkaimelle omistetun ylistyslaulun pitääkin. In Your Eyesin popetnoilua, jonka Youssou N’Dourin laulu nostaa taivaisiin, voi pitää oppikirjaesimerkkinä Täydellisestä Kappaleesta. Yhtään heikkoa lenkkiä Solle ei kelpuutettu.
Tämä juhlajulkaisu on ikifanille mannaa taivaasta ja vuosikertaviskit päälle. Tunnin dokumentti albumin teosta on sympaattinen ja vuoden 1987 konserttitaltiointi täysipainoinen kokonaisuus, ei vain ajankuva. DNA-cd on silkkaa herkkua, joskin satunnaiselle diggarille se on yhtä tarpeeton kuin The Beatlesin Anthology-trilogia tai Pink Floydin The Wallin ruumiinavaus. Biisien kasvua pala palalta dokumentoiva DNA osoittaa, kuinka tärkeä Gabrielin loistoluokan taustatiimi on – olkoonkin, että jo raakileversioissa jokaisessa biisissä on vankka idea.
