Ketä sä rakastat -levy todistaa Poikien olevan usean vuoden tauon jälkeenkin yhä poikia. Iän karttuminen ei ole saanut bändiä sitkeästi vetävän Miika Söderholmin tennarijalan vipatusta dramaattisesti hidastumaan. Poikien lopullisesti edesmennyttä The Ramonesia kunnioittava tyyli on pysynyt immuunina myös matkan varrella tapahtuneille miehistönvaihdoksille.
Miika Söderholmin Ypö-Viis-menneisyydestä johtuen Pojat on Ne Luumäkien ja Luonteri Surfin muodostamasta kolmiyhteydestä syvimmälle punkiin juurensa ulottava kokoonpano. Tästäkin vinkkelistä katsoen Ketä sä rakastat on reipas ja mutkaton rallikokoelma.
Rauman Kimmon juhannuksen heit ja hoit eivät ole aivan yhtä pirteitä kuin joskus ennen, mutta muutoin ramopalikat ovat Pojilla kohdallaan. Nuori pölvästi edustaa yhtyeen tekstillistä nokkeluutta hersyvimmillään. Etenkin, jos vastapainoksi laitetaan näsäviisauteensa kompastuva uusintaversioitu The Ramones -suomennos Danny seis. Lottovoiton sanoma on puolestaan Poikia myönteisimmillään: “En viitsi enää valittaa, sillä elämä on ihanaa.”
Ehdan ramopunkin lisäksi Ketä sä rakastat merkitsee myös erään vanhan tutun eli kirjailija Leena Lehtolaisen kynästä ilmeisen ikäväksi ihmiseksi muuttuneen Saatanan Sheenan paluuta.
