PTERODACTYL: Pterodactyl

Arvio julkaistu Soundissa 03/2007.
Kirjoittanut: Ville Pirinen.
Hysteerisesti rytmittelevää indiemättöä Brooklynistä. Kirskuvia kitaroita, väkivaltaista rumputulitusta ja kirkumisen ja kauniin harmonisuuden välillä hyppivää laulua. Ensimmäisen pitkäsoiton julkaisevaksi orkesteriksi Pterodactyl on löytänyt oman ilmaisunsa erinomaisesti. Henkisesti ja osittain myös soundillisesti kuuntelutilanne vertautuu kotimaisen Sweetheartin debyytin korkkaamiseen.

Arvio

PTERODACTYL
Pterodactyl
Brah

Hysteerisesti rytmittelevää indiemättöä Brooklynistä. Kirskuvia kitaroita, väkivaltaista rumputulitusta ja kirkumisen ja kauniin harmonisuuden välillä hyppivää laulua. Ensimmäisen pitkäsoiton julkaisevaksi orkesteriksi Pterodactyl on löytänyt oman ilmaisunsa erinomaisesti. Henkisesti ja osittain myös soundillisesti kuuntelutilanne vertautuu kotimaisen Sweetheartin debyytin korkkaamiseen.

Helpolla Brooklynin taidemeuhkaajat eivät päästä. 40 minuuttia terävästi vinkuvaa kitaramutilaatiota ja ankaraa perkussiivista kolistelua vaatii ääriasennoitumista myös kuuntelijalta. Pterodactylin rytmikäs jumittelu ja meluisa lähestymistapa jälkipunkin kulmikkaaseen riffittelyyn pitää kuitenkin otteessaan. Jopa koko neljäminuuttisen kestonsa samalla raivolla vinkuva instrumentaali CHX BX on kivuliaisuudestaan huolimatta musiikkia korville, kun ensin on päässyt sisälle Pterodactylin meluisaan maailmaan. Esimerkiksi hc-punkin ja Bad Vugum -katalogin ystäville yhtyeen meteli tuntunee miellyttävän kotoisalta.

Lisää luettavaa