Teflon Brothers- ja Ruger Hauer -kokoonpanoihin viime aikoina keskittynyt Pyhimys vie soolouransa uudelle tasolle odotetulla Medium-levyllä. Ison bändin kanssa livenä äänitetty albumi on rap-artistilta julistuksellinen teko, jonka kypsymättömyys ja epävarmuus olisi kaatanut takuuvarmasti poskelleen. Mediumilla sellaiselle ei anneta sijaa, vaan levy on sanojensa mittainen tuotos.
Pyhimyksen bändiin kuuluva puhallinsektio vihjaa soulahtavasta materiaalista. Sellaistakin toki löytyy esimerkiksi Mike Skinnerin tyyliin miehisesti tarinoivalla Odotellessammekin-raidalla, mutta albumin koko kuva muodostuu jännittävän vaihtelevista taustoista. Medium yhdistää muun muassa bossa novan, jazzin ja Positivistinen junamatka -biisin enemmän tai vähemmän tarkoituksellisesti Juice Leskisen perintöä vaalivan kalakukkovalssin. Yhtye saa tarpeen tullen apua jousikvartetilta ja vierailevilta laulajilta. Pyhimyksen lyriikat ovat äärimmilleen hiottuja ja hitaasti mutta kiehtovasti avautuvia.
Palefacen Helsinki – Shangri-La (2010) sai paljon genreistä vapaata huomiota. Tänä vuonna sen ansaitsisi Pyhimyksen sanoituksellisesti syvällinen ja musiikillisesti moniulotteinen Medium.
