QUEENS OF THE STONE AGE: Queens Of The Stone Age

Arvio julkaistu Soundissa 12/1998.
Kirjoittanut: Antti Mattila.
Taustamusiikkia sunnuntaiaamun loiventaville. Laiskasti etenevää, unista ja humalluttavaa. Pilvirockia. Eikä ihme, asialla on kolme entistä Kyuss-miestä kitaristi Josh Hommen johdolla. Homme muutti Kyussin hajottua Seattleen ja kaupungin soundi on siirtynyt osittain musiikkiin, selvimmin joihinkin laulumelodioihin. Muuten tämä voisi olla Kyuss -kiekko.

Arvio

QUEENS OF THE STONE AGE
Queens Of The Stone Age
Roadrunner

Taustamusiikkia sunnuntaiaamun loiventaville. Laiskasti etenevää, unista ja humalluttavaa. Pilvirockia. Eikä ihme, asialla on kolme entistä Kyuss-miestä kitaristi Josh Hommen johdolla. Homme muutti Kyussin hajottua Seattleen ja kaupungin soundi on siirtynyt osittain musiikkiin, selvimmin joihinkin laulumelodioihin. Muuten tämä voisi olla Kyuss -kiekko. Kolmikko on vienyt laulujaan rockimpaan ja selvempään muotoon, mutta Kyuss -henki pölähtelee vahvana.
Kuvitelkaa hitaasti mateleva panssarivaunu ja kivimurskaa sen telaketjujen väliin. Aivan, kitaran ja basson yhteissurina on tallella. Kokonaisuus groovaa kuin Monster Magnet hamppupellossa. Hommen tuumaileva laulu kruunaa lorvailun. Kitaristin siirtyminen myös ääntelytehtäviin on näköjään itsestäänselvyys, sillä mies tarinoi tottuneesti. Superraskaaseen sarjaan tällä pelinavauksella ei vielä pääse, mutta haastajaksi kuitenkin.

Lisää luettavaa