QUEENS OF THE STONE AGE: Rated R

Yksi kesän kiinnostavimmista festarivieraista, saalistavan kojootin lailla preerialla liikkuneen Kyussin raunioista siinnyt Queens Of The Stone Age luettelee vaikutteensa heti levyn tyrnävästi avaavalla Feel Good Hit Of The Summerilla. Trioa pitää käynnissä sen mukaan nikotiini, valiumi, marijuana ja alkoholi. En tiedä kuinka substansseissa kakkosalbumia on työstetty, mutta aika villiltä se ainakin kuulostaa.
Pelkäksi stoner-bändiksi ei QOTSAa kannata erehtyä luulemaan, vaikka juuret kivisessä maaperässä jämäkästi ovatkin. Soitto on niin löysäranteista, että se nipinnapin pysyy kasassa, mutta sählääminen on silti kaukana. Meininki bändin kyydissä on aidosti lystiä, mutta ei tässä mitenkään spedeilemään ole ryhdytty. Näiden tyyppien musaan vain sattuu kuulumaan yhtenä elementtejä myös hauskanpito. Kyllähän se kuultiin jo kahden vuoden takaisella debyytilläkin.
Ja mikä viimeistään kruunaa kivikauden kuningattaret, he eivät satojen kohtalontovereidensa tavoin sorru keittämään klönttistä riffipuuroa vaan biisit hengittävät kuin happikaapissa. Varsinainen raskasrockaus on II:sta loppujen lopuksi aika kaukana. Tämähän on aivan mielettömän vänkä kiekko! Pop-kaikujakaan ei vierasteta. Autopilot on puhdasveristä kitararockia ja yhtye on tuntunut ihastuneen imeliin 60-lukulaisiin harmonioihin, joita se viljelee kuin ahvenanmaalainen perunaa. Leg Of Lamb on puolestaan kuin Primuksen repertuaarista kähvelletty. Pirullisesti nimetyn I Think I Lost My Headachen hermojaraastava torviparaati todistaa heppujen myös Captain Beefheartinsa kuunnelleen. Tässä mainitut rallit ovat levyn ääripäät. Ne todelliset hittibiisit löytyvät sieltä välistä.