RADIOPUHELIMET: Tänään!

"Kai tämä liike on tärkeää/kun ei tätä ilman voi elääkään". Radiopuhelimien kymmenennen albumin avausraita Jäätiestä löytyy katkelma, joka sopii niin yhtyeeseen itseensä kuin Tänään! -levyyn yleensäkin. Tinkimätöntä pohjoissuomalaista rockia on mahdotonta kuvitella ilman Puhelimia ja se miten yhtye on selvinnyt monet rockin murrokset 80-luvulta tähän päivään on pitänyt kuulijan nöyränä. Mikään ei voi korvata Radiopuhelimia. Se ei ole tehnyt kunnioitettavalla urallaan yhtään huonoa, ei edes keskinkertaista levyä eikä Tänään! tee poikkeusta tuohon jatkumoon. Silti se on epäkiitollinen levy arvostella.

Radiopuhelimet ei ole suoranaisesti muuttunut uransa aikana, vaan sen vaikutteet ovat olleet mustassa rytmimusiikissa alusta asti. Rumpali Raatikaisen ja kitaristi Mällisen KTMK yhtyeestä jäänyt hardcore-perintö on matkan varrella sulautunut musiikin pintaan jääneeksi vihaisuudeksi, mutta itse kappaleiden muoto ja viime vuosina jopa sovitukset ovat löytäneet järkähtämättömän muotonsa. Tämän kehityksen lakipiste oli kesällä 2000 ilmestynyt Oulu on kaupungin nimi, joka oli vanhan ja viisaan yhtyeen seestynyt, mutta osin katkerakin tilitys historian kulusta niin henkilökohtaisella, kansallisella kuin universaalilla tasolla. Siitä tai kahdesta 90-luvun klassikkoalbumista (Maasäteilyä ja Avaruus) on yksinkertaisesti paha pistää paremmaksi. Tämän bändin kohdalla on enää mahdotonta ylittää itseänsä ja koska rima on nostettu niin korkealle, loistosuorituskin tuntuu vain loogiselta. Tänään! on yhtä mainio albumi kuin oikeastaan mikä muukin yhtyeen levyistä, mutta se ei ole niitä parempi. Siksi puserossa on hieman tyhjä olo. Osansa on myös silläkin, että Radiopuhelimet-albumille on muotoutunut tietynlainen rakenne jo kauan sitten. Sillä pitää olla luulot pois napsaiseva aloitusralli (Jäätie), yksi instrumentaali (Hindustan), yksi raskassoutuinen maaleileva kappale (Heinäkuu) ja lopulta pitkä ja tiivistunnelmainen päätöskappale (Mulla menee liian lujaa). Joka bändin levyihin on tutustunut, tietää mitä odottaa ja sitä myös saa.

Tänään! ei ole mitenkään väheksyttävä episodi Radiopuhelimien historiassa. Se on loistokas albumi, jonka tunnelmaan mikään toinen yhtye ei yllä. Mutta bändin omassa arvosteluasteikossaan se on "vain" yksi hyvä albumi lisää.