”Sinä olet juomamiehen kaunein ajatus.” Näin alkaa Samae Koskisen viides sooloalbumi. Sister Flo -yhtyeensä jälkeen ilmaisuaan alati kansanomaistanut Koskinen on nimennyt tuoreimpansa osuvasti – ainakin sisältöperusteisesti arvioituna kyseessä todellakin on Henkilökohtainen ennätys.
Ennätyksellistä on kokonaisuuden eheys. Jo avauskappale Sinä niputtaa onnen einekset niin kokoavasti, että edessä olevan mahalaskun todennäköisyys hirvittää. Notkahdusta ei tule. Tulee yhdeksän kappaleen verran ehtaa Toivelaulukirja-materiaalia syntymättömille sukupolville. Kappaleita, joiden tahtiin liotetaan varpaita laiturin nokassa (Holtiton) ja tartutaan kädestä hopeahääpäivänä (Keltaista).
1960-luvun jälkeen syntyneiden suomalaisartistien joukosta ei löydy turhan montaa tekstittäjää, jotka hallitsevat arjen ironian yhtä vaivattomasti kuin Koskinen. Miehen lyriikat eivät koskaan haltioidu itsestään liikaa, eivät koskaan kadota fokustaan. Ne eivät myöskään koskaan loukkaa tarkoituksella. Melodiatajuisuuteen yhdistyneinä soolo-Samaen sanoitukset onnistuvat laadukkaan taiteen perustehtävässä – niillä on kyky muuttaa meitä ihmisinä.
