Santa Cruz: Santa Cruz

Arvio julkaistu Soundissa 2/2015.
Kirjoittanut: Mape Ollila.

Arvio

Santa Cruz
Santa Cruz
Spinefarm

Modernimpia tuulia kasariheviin puhalteleva Santa Cruz on vaikean toisen albumin julkaisun äärellä ja ilmassa tuntuisi olevan pientä identiteettikriisiä. Hyperenergisestä lava-aktistaan ja raivoisasti groovaavista riffihirviöistään tunnettu bändi tarvitsisi puhdasverisiä hittejä lunastaakseen koko potentiaalinsa. Harmikseni yksikään kakkosalbumin muista kappaleista ei kolisuta pöksyjä samalla tavalla kuin jo ennen albumijulkaisua radioaalloilla loppuun palaneet sinkkulohkaisut We Are The Ones To Fall ja Wasted & Wounded. Uusi levy ei korjaa yhtyeen perustavanlaatuista vikaa: Bändi näyttää lavalla syötävän hyvältä, kitaristipari Archie & Johnny on yksi parhaista tässä maassa konsanaan kuulluista ja soitannollista lahjakkuutta on muillakin, mutta sitä ehdotonta tykkibiisiä ei vain tunnu löytyvän.

Hittien sijasta ryhmä on siis onnistunut jälleen pykäämään albumillisen lihaksikkaasti soivia rokänrolleja jotka ovat enemmän kuin paikallaan bileiden taustamöykkänä, mutta kuuntelumusiikkina ne eivät juuri sykettä nosta. Tasavahvalla biisikatraalla paikkaa paljon tiettyyn pisteeseen saakka, mutta yksikin läpilyöntihitti edistää uraa enemmän kuin viisi perushyvää albumia. Kappaleiden lievästä tasapaksuudesta huolimatta, oikein käytettynä Santa Cruz on hyvä albumi: Levyä huomattavalla äänenpaineella toistettuna rintalasta saa runtua ja jano yllättää.

Lisää luettavaa