Satavuotiaan Suomen ainoa oikea Tuomari Nurmio – Dumarillumareillä ollaan asioiden ytimessä

Arvio julkaistu Soundissa 4/2017.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.

Arvio

Tuomari Nurmio
Dumarillumarei
Sony

Tuomari Nurmion kaksi viimeisintä albumia jäivät lähinnä välitöiksi. Folk Liisan rinnalla soitettu ja laulettu Ihmemaassa (2016) oli toki sympaattinen kokonaisuus, mutta Hoedown-yhtyeen kanssa tehty Tales Of Judge Bone (2015) muistutti ennen muuta siitä, että englanti ei ole Nurmion äidinkieli.

Dumarillumareillä Tuomari Nurmio palaa monessakin mielessä varsinaiseen asiaan. Laulukieli on jälleen oma, kappaleet uusia ja bändinä sama loistelias ydinryhmä, jonka kanssa syntyivät Dumari ja Spuget (2013) ja Dumari ja Spuget bailaa! (2014).

Vaikka stadin slangi saakin tyytyä Dumarillumareillä sivurooliin, niin jotain on sentään jäljellä. Brassi-intronsa ensitahdeilla Valo yössä -klassikkoon viittaava nimiraita on funkya stadiräppiä, joka ilmoittaa dumarin olevan bäk sekä skenes että stadis. Reggaen ja jatsin väliä seikkaileva Kivinen kehto kohdistaa puolestaan katseen Kallion kovaan elämään.

Dumarillumarei on kauttaaltaan musiikillisesti pyörryttävä ja teksteiltään poikkeuksellisen väkevä puheenvuoro.

Dumarillumareillä soi häkellyttävän monipuolinen musiikillinen tyyli- ja sävykirjo, jonka suojista Nurmion on vaivatonta vyöryttää esiin toinen toistaan terävämpiä kommentteja ja kannanottoja maailmanmenoon. Aavistuksenomaisesti jälleen läpimurtohitistä muistuttava Joutavia jorinoita ampuu balkanilaisen humpan tahtiin tylysti kohti sosiaaliseen mediaan pesiytynyttä aivottomuutta. Ripaskaisessa Tsaarissa kuuluvat historia, tämä hetki ja tulevaisuus. Kaksipäinen kotka on suuren dilemman edessä toisen pään katsoessa länteen ja toisen itään. Kappaleen voi kuulla myös viestinä tsaariksi ryhtyneelle Putinille ja muistutuksena edellisen tsaarin kohtalosta.

Neworleansilaisena hautajaissaattona soiva Jokainen meistä tarjoaa sydäntä raastavan näkökulman talvisodan ihmeeseen. Perse auki ja pelti kiinni bilettävä Suuri ja rento ote on seinään pysähtyvänä rock’n’roll-minuuttina kuin tehty Chuck Berryn muistolle.

Dumarillumarei on kauttaaltaan musiikillisesti pyörryttävä ja teksteiltään poikkeuksellisen väkevä puheenvuoro. Henkilökohtaisessa arvioinnissa albumin rohkenee jo nyt nimetä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden viralliseksi äänilevyksi.

Lisää luettavaa