SIR ELWOODIN VIERASKIRJA: Runoilija

SIR ELWOODIN VIERASKIRJA
Runoilija
Ratas

Ilpo Tiihosen runoihin perustuvan Elwood-projektin toinen osa ottaa lyyrisen ilmaisun luontevasti laulaen ja musisoiden haltuun. Jussi Virtasen sävellykset sävellykset ovat tuttuja Hiljaisten värien teatraalisista tanssitahdeista, kapakkablueseista sekä tivolimaisten soittopelien helinästä. Juha Lehden selvästi artikuloitu laulutyyli istuu oivasti kuvakieleen ja runollisten kertomusten draaman kaareen. Hauskinta huomata, kuinka lähelle Lehden miehekäs paatos tulee Pate Mustajärven laulunväriä silloin, kun Ikurin turpiinilla on teatraalisin ja myös herkin Alex Harvey -performanssi päällä.

Vaikka Sir Elwoodin Vieraskirja harjoittaa enemmän musiikin tekoa kuin pelkistettyä lausuntataidetta, jää osa kappaleista varovaisemmin jutustellun tekstin varaan. Parhaat palat ovat kuitenkin niitä, jotka kulkevat isommalla ja sävykkäämmällä koneistuksella ja kunnon tahdituksella. Avainkappale Hyvää yötä iskee alkuun muhkean vanhakantaisen arkunkantojatsin, ja alkaa sen jälkeen näperrellä hiukan hennommin. Jotain uutta on jänteväksi viritetty, tyylikäs ballaadi, jota koristelee eloisa dialogi viulun kanssa, Likainen enkeli matelee puolestaan maukkaasti tummemmin jousin, Uneton yö helmeilevän sähkökitaran ja haitarin kanssa valssaten. Runoilija-albumi on siis helmoistaan hiukan repaleinen, mutta lämmittää silti mukavasti.