SKY DEE & THE DEMONS: Just Like That

Arvio julkaistu Soundissa 6/2013.
Kirjoittanut: Jussi Niemi.

Arvio

SKY DEE & THE DEMONS
Just Like That
Stupido

Kolmen ep:n jälkeen Sky Dee & The Demons on saanut aikaiseksi debyyttialbumin, joka saattaa yllättää bändiä heikommin tuntevat. Hesalaisviisikkoa kuvataan aina garagerockiksi, ja tavallaan se pitääkin paikkansa. Tuo tyyli käsitetään usein aika rajuksi paahdoksi, mutta Just Like That esittelee moniulotteisemman, kieltämättä hiukan romuluisen eläimen, jota paikoin voi sanoa popiksikin sanan 1960-lukuisessa merkityksessä. Tyhjentävimmin voi tyylin tiivistää 1960-luvun puolivälin brittirokkareiden (Pretty Things, Animals) ja kymmenen vuotta myöhemmän pubrockin (Nick Lowe, Mickey Jupp) yhdistelmäksi.

Sky Dee ei karju eikä kähise, vaan laulaa ihan oikealla äänellään ja melodioihin on panostettu. Jos The Monkey Climb ja Dolores ovat täyttä go-go-rockia, niin nimibiisi soulahtaa Jackpot Womanin siirtäessä soul-vibaa reggaen suuntaan. Concorde ranskankielisine kuulutuksineen laajentaa palettia rosoiseen proto-psykedeliaan. Free To Fall muistuttaa Van Morrisonin soolouran alusta, vähän varhaisen sähkökauden Dylanistakin. Sen kanssa huipulle kiipeävä mystinen Deep Lake Motel voisi etäkuoroineen ja väräjävine urkuineen olla tämän lajin suvereenisti jalostaneen The Coralin levyltä.

Jään mielenkiinnolla odottamaan Sky Deen ja Demonien tulevaa kehitystä.

Lisää luettavaa