Speakeasyn voi bongata livenä soittamassa saksofonia ja koskettimia Koivuniemen Herrojen keikoilla. Olet ehkä kuullut hänen tuotantojaan esimerkiksi Jontin ja Shakan taustalla. Niin kuin usein käy, tämänkin räppikentän yleissäätäjän elämässä koitti se hetki, jolloin täytyy julkaista tuottajalevy. Tälle albumille on koottu sekalaista vuosien varrella valmistunutta raitaa. Mitään katsausta räpin tämän hetken tilaan on turha toivoa, johtuen sekä Speakeasyn omasta soundista että levyn tekotavasta.
Speakeasy on tyytynyt hiukan maltillisempaan määrään räppäreitä kuin esimerkiksi me Giant Räbätin levyllä tai DJPP omallaan ja levyn soundi on yleisesti ottaen huomattavasti tiukemmin määritelty kuin edellä mainittujen tapauksessa. Se syntyy kun piirretään 190-luvun raskaasti svengaavasta eksploitaatiofunkista viiva 1990-luvulle. Sopivasti gangstavinkunaakin löytyy siellä täällä.
Levyltä löytyy jokunen todellinen helmi, mutta myös tyhjäkäyntiä. Helmet jakautuvat aika tasaisesti instrujen ja räpättyjen raitojen kesken. Instrumentaaleissa myös korostuu se, miten kiinni tämä levy on hiphppia edeltävässä ajassa. Ne ovat todella virkistäviä.