SUPERGRASS: Road To Rouen

Arvio julkaistu Soundissa 09/2005.
Kirjoittanut: Pekka Laine.
Pitkän iän saavuttaminen ilman taiteellista haperoitumista on helvetillisen vaikea prosessi rock-yhtyeille. Miten luo-da uraan ja etenkin musiikkiin pitkäkestoinen kaari ja motivaatio, joka kantaa yli useamman suhdannevaihtelun?

Arvio

SUPERGRASS
Road To Rouen
Parlophone

Pitkän iän saavuttaminen ilman taiteellista haperoitumista on helvetillisen vaikea prosessi rock-yhtyeille. Miten luo-da uraan ja etenkin musiikkiin pitkäkestoinen kaari ja motivaatio, joka kantaa yli useamman suhdannevaihtelun? Tämän karikon vaarallisuutta voi arvioida esimerkiksi tut-kimalla 1990-luvun suosittujen brittiyhtyeiden nykyisyyttä.

Supergrass ei koskaan noussut ihan yhtä suureksi nimeksi kuin eräät muut ja se saattoi pitkässä juoksussa olla yhtyeen kannalta parasta, mitä voi kuvitella. Vuonna 2005 Gaz Coombesin luotsaama Supernurtsi kuulostaa tasapainoiselta, seestyneeltä ja musiikin tekemisestä nauttivalta ensiluokkaiselta popyhtyeeltä. Kuinka monesta aikalaisesta voi sanoa samaa?

Aikuismainen on monesti rock-yhteyksissä kirosanoista karskein, mutta Road To Rouenin kaltaiset levyt osoittavat kuinka sen voi lukea positiivisenakin määreenä. Supergrass soi ikään kuin nuoruuden raivovuosiin ja niitä seuranneisiin pakollisiin uudistumispyrkimyksiin ja muihin kramppeihin olisi saatu oikea välimatka. Nyt on varaa höllätä hieman ja pukea varhaisimmiltakin töiltä löytyvä klassinen brittiläinen popestetiikka pykälää seesteisempään ja pehmeämpään kuosiin.

Koskettimien ja hienosti arrattujen jousien käyttö luo Road To Rouenille lämpimän ja lungin yleisilmeen, joka nostaa pääasian eli kappaleet etualalle. Singlenäkin julkaistu St. Petersburg, mehevällä sähköpianolla höystetty Sad Girl, mahtipontisemmin pauhaava Roxy ja beatpoppia lähentelevä Kick In The Teeth ovat vakuuttavia osoituksia siitä, kuinka hyvää poppia Supergrassin musiikki pohjimmiltaan on.

Aggressiivisempi kitaroiden käyttö on ainoa iso asia, joka on jäänyt tien poskeen. Jotenkin luulen, että muutos ei ole pysyvä. Yhtyeen seuraava levy voi hyvinkin olla äänekkäämpi versio näistä ajattomista teemoista. 

Lisää luettavaa