Väkevää bluesia paremmasta tulevaisuudesta – Tamikrest pitää Sahara-soundin lippua korkealla

Tamikrest
Kidal
Glitterbeat

Malin Kidalista tuleva Tamikrest on niitä nuorempia tuaregibändejä, jotka kasvoivat lajin ykkösnimeä Tinariweniä kuunnellen. Viidenteen albumiinsa ehtiessään se on myös yksi kuuluisimmista saharalaisbändeistä.

Tamikrest tarkoittaa omalla kielellään tamashekiksi ”risteyttä, liittoa ja tulevaisuutta”. Nimi heijastaa erinomaisesti kitaristi-laulaja-päälauluntekijä Ousmane ag Mossan johtamaa bändiä. Kuten kaikki tuaregibändit, Tamikrest on yhteisöllinen ryhmä, jossa yhteinen päämäärä on yksilösuorituksia tärkeämpi. Bändi myös seisoo risteyksessä, jossa se tulevaisuuteen katsoen solmii länsimaisen rockin ja bluesin säikeitä omaan ikivanhaan perinteeseensä.

Vasta viidentenä soiva Atwitas päästää länsivaikutteet selvästi esiin. Hitaan uhkaava numero päästää ranskalaiskitaristi Paul Salvagnacin sliden kera etulinjaan, väriä tuovat myös tuottaja Mark Mulhollandin banjo ja vierailija Yacouba Sissokhon ngoni. Tanakran akustiset kitarat ja jopa melodia voisivat olla Michael Chapmanilta. War Tila Eridaranin riffi peilaa sekin brittiläistä folk-rockia wah-wahin naukuessa varovasti.

Englanniksi käännetyt laulut purkavat tuaregien pitkää piinaa, kun Isis terrorisoi eikä mikään maa myönnä vapautta yli kaiken arvostaville nomadeille itsenäisyyttä. Ei ihme, että surumielisen ylväästä musiikista tihkuu väkevä blues.