VILLE LEINONEN: Death Black Dream

Arvio julkaistu Soundissa 10/2014.
Kirjoittanut: Juho Äijö.

Arvio

VILLE LEINONEN
Death Black Dream
Karkia Mistika

Oli vain ajan kysymys, milloin Ville Leinonen tekee tämän levyn. Seitsemän vuoden ajan Danzigin lauluja ajoittain esittänyt taiteilija valitsi levytettäväksi pahan Elviksen parhaan yhtyeen, Samhain, tuotantoa. Ainut poikkeus linjasta on viimeisenä biisinä kuultava Chelsea Wolfe -laina Spinning Centers.

Kaiulla ja perkussiomaisilla hälyäänillä tuhotut tulkinnat tuovat kovasti mieleen This Mortal Coilin, eikä Joensuu 1685 ole Death Black Dreamin rokkaavimmissa paloissa lainkaan kaukaa haettu vertauskuva. Myös viitteitä Scott Walkerin ihastuttavalta ja Leinosen jo kymmenen vuotta sitten referoimalta The Driftilta kuuluu läpi levyn. Itse tulkinnat eroavat käytännössä täysin Samhain alkuperäisversioista, Leinosen ottaessa ne väkisin omakseen.

Hämmentävintä Death Black Dreamissa kuitenkin on, miten paljon se kuulostaa kypsemmältä versiolta Leinosen 1997 julkaistulta Raastinlauluja-debyytistä. Albumilla raadollinen romantiikka ja nihilistinen machoilu paiskaavat kättä, mutta eivät ystävysty. Tässä tapauksessa sen voi laskea vain hyveeksi. Seuraavaksi sitten vastaavanlainen albumi Einstürzende Neubautenin tuotannosta, eikö vain?

Lisää luettavaa