WHITESNAKE: The Silver Anniversary Collection

Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2003.
Kirjoittanut: Asko Alanen.
David Coverdalen jämerä laulutapa ja purevan selkeä ääntämys kaivertavat heavybluesin vahvatunteiset, kiimaiset ja tuskaiset elämykset kauniiksi kiemuroiksi kivisempäänkin sydämeen.

Arvio

WHITESNAKE
The Silver Anniversary Collection
EMI

David Coverdalen jämerä laulutapa ja purevan selkeä ääntämys kaivertavat heavybluesin vahvatunteiset, kiimaiset ja tuskaiset elämykset kauniiksi kiemuroiksi kivisempäänkin sydämeen. Tasavankaksi masteroitu 25 vuoden kappalemateriaali tiivistyy yhtenäiseksi nimenomaan korskean vokalistin kantavan persoonallisuuden voimalla. Täytyy oikein tarkistaa, oliko muhevasti kulkeva The Time Is Right For Love todellakin peräisin ensimmäiseltä Whitesnake-albumilta.

Toki Amerikan-hittien ja MTV-pullistelun ajat tunnistaa lipevämmistä sovituksista, mutta biisien ydin on silti löytynyt aina Led Zeppeliniä seuraavasta raskaan bluesin ja kyrpärockin vaiheesta. Coverdale on virtaviivaistettu Robert Plant ilman sisäistä feminiinisyyttä eli folkin helinää tai yhtä korkeaa äänirekisteriä. Toisaalta nimenomaan Jimmy Page kaivaa myös Davidista toisenlaisia puolia esiin.

Kokoelmien sydämessä ovat aina säilyneet raastavimmat bluesit, jatkeena Blackmoren kanssa Purplelle tehdystä Mistreated -biisistä. Viimeksi hittikoosteelta löytyi Crying In The Rain, nyt vuorossa ovat yhtä pahuksenmoinen Lonely Days, Lonely Nights, elävältä jauhava Walking In The Shadow Of The Blues sekä tietenkin pettämättömän melankolinen keikkavaltti, Bobby Blue Blandin Ain't No Love In The Heart Of The City.

Tämä painotus sekä kolme uteliaammin tyylejä yhdistelevää Coverdale-Page -biisiä tekevät tuplasta USA-hakuista Greatest Hits -kiekkoa (1994) huomattavasti uljaamman ja värikkäämmän kokonaiselämyksen. Mikä ei tarkoita sitä, että jättihitit Here I Go Again, Still Of The Night tai Love Ain't No Stranger eivät edelleen punkteeraisi suoraan selkäytimeen. 

Lisää luettavaa