Kovaa rokkia soittavasta Grammersista paremmin tuttu Ville Vesalainen vetää Willie And The Goodsouls -nimellä tekemällään soololevyllä keskitien amerikanrokkia taidokkaasti.
Hattua nostetaan tyylikkäästi muiden muassa Dylanille, Neil Youngille ja Tom Pettylle. Jos tekstit olisivat suomenkielisiä, liipattaisiin aika läheltä Garboa.
Pikkuisen mietityttää miten pitää suhtautua Always And Endlessiin, jossa kitarointi on silkkaa Mark Knopfleria ja melodia paljon velkaa Dire Straitsin Lady Writer -kappaleelle. Mutta kitaransoitto on kaiken kaikkiaan mitä mestarillisinta ja tyylitajuisinta kautta linjan. Niistä vastaa Vesalainen yksin, kuten kaikesta muustakin muutamaa taustalaulajaa, urkuria ja viulistia lukuun ottamatta.
Fortunate Son on hyväntuulinen ja huoliteltu kokonaisuus. Kuulostaa että soundeja on mietitty etukäteen kovastikin, mutta kun studioon asti on päästy, niin on annettu mennä vaan. Amerikassa Willie And The Goodsouls varmastikaan ei erottuisi kymmenistä tuhansista kaltaisistaan, mutta meillä tämäntyylistä rockia ei paljon tehdä eikä varsinkaan näin hyvin.