The Unforgiving -teemalla kutkutellaan useampia aisteja. Levyn jokaisen biisin sisältö perustuu samannimiseen sarjakuvakokonaisuuteen, jonka osat julkaistaan kahden kuukauden välein tänä vuonna, ensimmäinen jo ennen levyä. Tarina kertoo elämässään jotakin aiemmin tuhrineista, jotka pääsevät yhden päähahmon suostuttelemina hyvittämään tekojaan teilaamalla uusia pahantekijöitä. Myös kolme lyhytfilmiä julkaistaan samasta teemasta.
Musiikista pahojen tekojen hyvitystä kavalin keinoin ei saa irti mitenkään. Päinvastoin, bändi tuntuu biisimateriaalin kautta lipuvan ulos kaikesta, missä tumma varjo voisi edes värähtää.
Biisit ovat uran kevytrakenteisimpia ja välillä taustoituksesta tulevat mieleen jopa 1980- ja 1990-lukujen discoläpseet, niin konemaista ja köykäistä touhu on.
Tämäkään ei saa minua kääntymään pois, sillä jossain kilpikäden alla ja rintapanssarin välissä tuntuu olevan reikä, josta Sharon den Adelin viehkonkauniit kertosäkeet ja säkeistöosienkin kaihoilu tulevat väkisin läpi. Tähän Within Temptationin viehätys perustuukin: taitavaan ja kutsuvaan laulutulkintaan, jota musiikilla sopivasti tuetaan. Silmät sumeinakin on silti todettava, että bändin fokus katoaa välillä tyystin, The Unforgiving on epätasaisempi levy kuin kaksi edellistä studioalbumia.
