YUP: Normaalien maihinnousu

Arvio julkaistu Soundissa 10/1999.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Oudon elämän jälkeen YUP pelottelee normaalien maihinnousulla. Viisi leikkisää neropattia kääntää jälleen mestarillisella tyylillään esiin tämän maailman ja elämän ahdistavimmat puolet. Vanhan tavan mukaan YUP tarjoilee angstisen asiansa vapahduttavan huumorin kera.

Arvio

YUP
Normaalien maihinnousu
Mercury

Oudon elämän jälkeen YUP pelottelee normaalien maihinnousulla. Viisi leikkisää neropattia kääntää jälleen mestarillisella tyylillään esiin tämän maailman ja elämän ahdistavimmat puolet. Vanhan tavan mukaan YUP tarjoilee angstisen asiansa vapahduttavan huumorin kera.
Normaalien maihinnousu esittelee YUPin kahdet kasvot, jotka näyttäytyvät oikeassa kulmassa kuunneltuina uskottavuudessaan tasavertaisilta. Progressiivis-akateeminen palapelimäisyys pistää heikompaa päätä pyörälle, mutta herkistävät suvannot pitävät kuulijan tajuisuuden tällä puolella.
Otsikkoraita Normaalien maihinnousu on kohtalaisen suoraa ja raskasta metallipitoista paukutusta. Eikä ihme, sillä on päästävä "äkkiä pakoon jonnekin missä normaalien soimaukset ei soi, missä epänormaali olla voi". Varjoleikit muistuttaa "kalypsoineen" Sielun Veljistä ja Me viihdytämme teitä on yhdistelmä lapsenomaista pianismia ja massiivisena päälle vyöryvää georgeorwelliaanista ahdistusta. Kiusauksien iltapäivä tehoaa vastustamattoman koukkuisella beatillään ja Käpälämäkeen löytää sukulaisensa Ismo Alangon Kun Suomi putos puusta -klassikosta.
Normaalien maihinnousu voi kuulostaa toistuvine kuoleman ja tuonelan viittauksineen tavanomaisen ilkeältä ja julmaltakin YUP-albumilta, mutta onneksi bändi ei jätä kuulijaansa kielteisten mielikuvien seuraan. Kun maihinnoususta on selvitty, niin lopulta Kaikki on hyvin.

Lisää luettavaa