Se on totta ihan kronologisestikin, mutta parasta on kun saa muistutuksia tästä hienosta tosiasiasta kulttuurin lasahtaessa päin näköä kuin marraskuulainen vaakasade Helsingissä.
Se, että Spotifyta kuunnellessa jupisee setämäisesti Tokio Hotelin ja Paramoren paskan ostarirockin mainostamisesta ja harkitsee (vain vähän) Premium-tilin ostamista on vielä aika normaalia. Kyseessä ei ole välttämättä 100% sukupolvien välinen kuilu, koska molemmat yhtyeet ovat niin tiukasti kiinni menneiden vuosien paskassa ostarirockissa. Kyseessä on siis normaali musanörttiniheily. Been there, done that, jo vuodesta 1985...
Mutta sitten tapahtuu jotain musertavan hauskaa: BROKENCYDE. Tässä on bändi jonka kulttuuriset referenssit ja niiden suodattaminen operoivat sellaisellla tasolla ettei sinne ole sedällä asiaa. Tämä vieraannuttaa sata kertaa tehokkaammin kuin kahjoinkaan j-rock. Ihan uskomatonta autotune-screamoa... Ei voi tajuta. Olen virallisesti VANHA!
http://www.youtube.com/watch?v=-TH5ibABP4U
Nauttikaa. Njut.
Kuinka vanha sä sit oot? Lehden kuvassa näytät ihan kakaralta.
Siinä vaiheessa kun minä synnyin, The Band oli jo alkanut julkaisemaan ei-niin-klassikkolevyjä.
Taidan olla aika vanha minäkin. Tulevaisuus näyttää jälleen astetta synkemmältä...
Ikä on vain numero!
Siis vau! Piti oikein kuunnella toinen biisi. Uskomaton konsepti. Ei tätä kyllä levyllistä jaksaisi mutta illanistujaisten huumoripläjäykseksi enemmän kuin omiaan.
"osataan" sitä suomessakin...
http://www.myspace.com/onemorningleft
One Morning Left vetää aika hiljaiseksi. Jo tuo ensimmäinen kuva ottaa aika tehokkaasti luulot pois. Ihan kuin olisi päätynyt painajaistensa Kampin kusi-igloon ympäristöön hengailemaan ikuisuuksiksi...