Orgaanista sointia ja vangitsevia kulmia – Antti Autio kasasi suomifolkin helmet Sunnuntaisoittariksi

"Genret menevät iloisesti toistensa lomitse, tyylipuhdasta folk-artistia tai yhtyettä on aika mahdotonta löytää."
18.6.2017 11:25

Sunnuntait ovat soittolistoja varten.

Tänään artistikuraattoriksemme istahtaa haastattelussamme jo kerran jos toisenkin pistäytynyt, päätoimittajaltamme kehut anastaneen Minä tuon mukanani sateet -debyyttialbuminsa viime talvena julkaissut Antti Autio. Pyysimme herraa poimimaan suosikkinsa suomen kielellä lauletun folkahtavan musiikin saralta.

”Omasta musiikistanikin ajattelen, että siitä voi löytää folk-elementtäjä ja jos jokin genremääritelmä pitäisi asettaa, niin ehkäpä se olisi folkrockia.”

Tässä ovat tämänhetkiset suomenkieliset folk-suosikkini. Jokaisessa kappaleessa on mielestäni jokin vangitseva kulma, esimerkiksi vahva teksti tai tunnelma. Näitä on tullut kuunneltua viimeisen vuoden aikana. Kaikissa listan kappaleissa folkmaiset piirteet asettuvat jollakin hienolla tavalla osaksi artistin tai yhtyeen äänimaailmaa.

On aika vaikea sanoa mikä on folkia ja mikä ei. Itselleni tulee näistä lauluista jonkinlainen folk-viba ja hahmotan folkin liittyvän jollakin tekstilähtöisyyteen sekä mahdollisesti orgaanisiin soitinvalintoihin ja niiden tuomaan tietynlaiseen folkmaiseen kepeyteen. Genret menevät iloisesti toistensa lomitse, tyylipuhdasta folk-artistia tai yhtyettä on aika mahdotonta löytää. Omasta musiikistanikin ajattelen, että siitä voi löytää folk-elementtäjä ja jos jokin genremääritelmä pitäisi asettaa, niin ehkäpä se olisi folkrockia.

Sunnuntaisoittari: Antti Autio & suomifolkin helmet

Aiemmin ilmestyneet Sunnuntaisoittarit löydät täältä.

Lisää luettavaa