Sunnuntait ovat soittolistoja varten.
Erin julkaisi reilu viikko sitten järjestyksessään kolmannen, Seliseli-nimeä kantavan pitkäsoittonsa. Eilen Tavastialla levynjulkkareitaan juhlinut nainen ennätti täksi päiväksi Sunnuntaisoittarivieraaksemme.
Käykäämme tutkailemaan, mitä kaikkea kyytiin mahtui ja miksi.
”Miten joku noin outo voi olla samalla niin kaunista ja tarttuvaa?”
Kiiara: Gold (albumilta Low Kii Savage, 2016)
– Nykymusassa kolahtaa juuri suureelliset ja taitavat kaiut sekä muutkin efektit, varsinkin lauluraidoissa. Tässä biisissä kikkailu saa aivot solmuun niin kiehtovasti, että on pakko vaan kuunnella uudestaan ja uudestaan. Miten joku noin outo voi olla samalla niin kaunista ja tarttuvaa? Arvostan.
Matoma & Astrid S: Running Out (single, 2015)
– Rakastan niin sanottuja pieniäänisiä naisia, jotka kuitenkin osaavat käyttää dynamiikkaa ja saavat äänestään kaiken irti. Mulla on myös aina ollut soft spot norjalaisille naislaulajille. Lene Marlin, Marit Larsen, Maria Mena ja nyt viimeisimpänä laulamisellaan tajuntani räjäyttänyt Astrid S. Norjaa ääntäessä ilmeisesti äänet sijoitetaan suuhun just noin ja mä en kestä, kun se kuulostaa niin täydelliseltä.
Jesper Jenset: High (single, 2016)
– Norjalainen tämäkin. Löytyi norjalaisten Spottarimetsästyksessä. Ainoo mies, joka pääsi tälle listalle. Tää on vaan niin hyvä popkappale, ja oon vastikään löytänyt tän, niin siks tätä täytyy kuunnella myös tänä sunnuntaina.
Maggie Rogers: Dog Years (single, 2016)
– Kuulin tämän juuri ollessani Levylautakunnassa ja mietin, että pakko kuunnella uudestaan. Moni muistaa artistin siitä YouTube-videosta, jossa Pharrel Williams itki kuullessaan erään musaopiskelijan demon. Tää on se muija. Tää on jotenkin hyvä. Folkmuusikkous kuuluu, mutta ei rajoittavalla, vanhassa junnaavalla tavalla.
”Tätä pysähdyn aina kuuntelemaan ja mietin, että pitäis enemmän keksiä kaikkia juttuja laululla jo biisintekovaiheessa. Pieni on kaunista ja nää soundit riittää just hyvin.”
Zee Avi: Concrete Wall (albumilta Ghostbird, 2011)
– Tää on tarttunut matkaan muistaakseni jostain Spottarin ennakoivasta radiosta. Tätä pysähdyn aina kuuntelemaan ja mietin, että pitäis enemmän keksiä kaikkia juttuja laululla jo biisintekovaiheessa. Pieni on kaunista ja nää soundit riittää just hyvin.
Iiro Rantala: Thinking Of Misty (albumilta Lost Heroes, 2011)
– Niitä biisejä, joiden kohdalla muistaa tarkalleen hetken ja paikan, jossa kyseisen kappaleen on kuullut ensimmäistä kertaa. Olin autossa, Pressanlinnan kohdalla sateessa menossa kiireellä seuraavan palaveriin ja tää vaan pysäytti maailman hetkeksi. Hetken ajan kaikki näyttäytyi tanssiteoksena, jossa kadun kulkijatkin olivat osa jotain pop up -flashmobia.
Laura Moisio: Ikuinen valo (albumilta Ikuinen valo, 2015)
– Oih vitsi, on niin ihanaa kun joku saa suomen kielen kuulostamaan ihan uudelta. Mielenkiintoista ja kaunista. Jos norjalaisuus on heikkous, niin niin on myös nainen ja kitara. Fanitan hulluna Laura Marlingia ja kusen hunajaa aina, kun joku saa vastaavat hommat toimimaan suomeksi. Ja Laura ku Laura. Toimii.
Evelina: Ei filtterii (albumilta 24K, 2016)
– Laulu. Pop. Tykkään. Siis ihan hulluna. Tällaista laulajaa on odotettu jo kauan. Sopivan ärsyttävä, laulaa khuulisti ja näyttää muijakeskariaan vähän joka suuntaan ollen samalla jotenkin oikeasti sisällä tossa genressä. Ja puhun siis laulusta. En yhtään ihmettele että on niin suosittu.
Katy B: Louder (Katy On A Mission -single, 2010)
– Tää on kans vaan jäänyt matkaan vuosien takaa jostain Spottarietsinnöistä. Laulun synteettisyys ja luomuus tuntui olevan niin täydelisessä balanssissa. Sittemminhän vastaavia on löytynyt toki pilven pimein, mut silloin aikanaan tää tuntui niin ihmeelliseltä. Ja onhan tää tekstin fiilis kuvannettu tosi hyvin myös musiikillisesti.
Rihanna: Pour It Up (albumilta Unapologetic, 2012)
– No hei Rihanna. Kovin.
Astrid S: Paper Thin (Live From Studio) (single, 2015)
– Noku tää on nyt suosikki numero uno, niin kerta kiellon päälle. Kaunista kaunista, haikeeta, raastavaa, tyttöö, hyvä biisi, tekstissä joku ajatus. Kaikkee mitä musassa pitää olla. Pieni ääni ja hieno kaiku. Ei tarvi muuta, kylmikset joka kerta.
Sunnuntaisoittari: Pienet äänet, hienot kaiut (Erin)
Erinin tuoreella albumilla tuottajana hääri muuten Jurek, joka hänkin käväisi taannoin Soundi.fi:n vieraana kasailemassa oman Tuottajainspis-listansa.
Aivan kaikki menneisyyden Sunnuntaisoittarit löydät täältä.
Ja se video, jolla Pharrell Williams itkee. Sen näet tästä.