”Sitä on kaiken kuulemansa äänitorvi, jota koristelee itsellään” – Henrik Illikainen listasi uuden Tiisu-albumin vaikutteet, biisi biisiltä

"Tuoreen levymme kohdalla osaan löytää jokaiselle kappaleelle oman, selkeän innoittajansa. Tämä soittolista onkin yhtä kuin Tänne ei jää kukaan, jossa meidän biisit on korvattu näillä innoittajilla."
26.3.2017 14:30

Sunnuntait ovat soittolistoja varten.

Tiisu-yhtye julkaisi Tänne ei jää kukaan -nimisen kakkospitkäsoittonsa reilu viikko sitten. Tämän viikon perjantaina ilmestyneessä lehdessämme on levyntekoprojektista muutaman sivun verran juttuakin.

Nyt painaudutaan vielä piirun verran syvemmälle, kun nokkamies-biisintekijä Henrik Illikainen kertoo, mitkä kappaleet kunkin uuden Tiisu-raidan syntyyn ihan tarkalleen ottaen vaikuttivatkaan. Ja miten. Ojennetaan siis viestikapula Henkalle.

Näin jälkikäteen on mielenkiintoista viisastella ja nähdä, mitkä kaikki jutut on vaikuttanut omiin tekemisiin. Sitä kuitenkin on kaiken kuulemansa ja mukaan poimimansa äänitorvi, jota koristelee itsellään. Tuoreen levymme kohdalla osaan löytää jokaiselle kappaleelle oman, selkeän innoittajansa. Tämä soittolista onkin yhtä kuin Tänne ei jää kukaan, jossa meidän biisit on korvattu näillä innoittajilla.

”Kesken jammailun aloin miettiä: jos bussi Somerolle ei voi ajaa ojaan, niin mitä käy Somerolta lähtevälle bussille? Heureka!”

1. Egotrippi: Älä koskaan ikinä (albumilta Matkustaja, 2003) (Kuka sillä aasilla ratsastaa)

Kuka sillä aasilla ratsastaa -biisi syntyi iPhonen GarageBandilla. Sehän on ihan kauhean kömpelö sillä alustalla, mutta siinä voi kuitenkin hätätilanteessa kompata esimerkiksi kitaralla. Määrittelin biisin sävellajiksi h-mollin ja aloin soittaa perussointuja. Aloin kuulla ohjelman soittamissa sointukäännöksissä melodian, josta sikisi tämän biisin kertosäkeen ensimmäinen fraasi. Pian kertsi olikin valmiina ja tiesin heti, että tästä haluan tehdä Tiisun Älä koskaan ikinä muutu:n. Mikäkö tekee biisistä Älä koskaan ikinä muutu:n? Bum-ti-ti bum-ti, bum ti-ti bum-ti -komppi ja Wurlitzer!

2. Rauli Badding Somerjoki: Bussi Somerolle (albumilta Rakkaudella Raulilta, 1982) (Bussi täältä pois)

Meidän levyn toinen kappale Bussi täältä pois syntyi ihan hujauksessa. Melkeinpä improvisoin sen ekan säkeistön yhdeltä istumalta ja sitten piti siirtyä jotenkin kertsiin, jolloin aloin yhtäkkiä laulaa Baddingin Bussi Somerolle -kertosäettä. Kesken jammailun aloin miettiä: jos bussi Somerolle ei voi ajaa ojaan, niin mitä käy Somerolta lähtevälle bussille? Heureka! Bussi täältä pois -kappaleeseen onkin siis suoraan napattu kertosäe kunnianosoitus-mielessä  tästä Baddingin biisistä. Raul Reimanin perikunnan Teostot paukkuu! Bussi täältä pois -biisissä viitataan myös Riston kappaleeseen Annukan kaa sekä Teksti-TV 666:n kappaleeseen Kahdeksan päivää viikossa.

3. The Raconteurs: Steady, As She Goes (albumilta Broken Boy Soldiers, 2006) (Kuuden jälkeen osaan tanssia)

Tämä soi paljon telkkarissa, kun olin nuorempi. Aivan tajuton biisi ja aina tiesin, että joskus haluan tehdä biisin, joka perustuu tuohon rumpukomppiin tuon riffin taustalla. Haitsu ja basari, ei muuta. Yhtenä päivänä keksin Kuuden jälkeen osaan tanssia -biisin pianojutun ja säkeistön ja soitin heti meidän rumpali Rikulle: ”Tuu treenikselle!” Pakotin sen sitten soittamaan haitsua ja basaria varmaan kolme varttia putkeen ja fiilistelin onnellisena: tässä biisi, johon saa The Raconteurs -rumpujutun!

”E-molli, D-duuri ja A-duuri on tuossa järjestyksessä oikein käytettynä aivan tajuttoman suurta nannaa.”

4. Alice In Chains: Down In A Hole (albumilta Dirt, 1992) (Perhekuva)

E-molli, D-duuri ja A-duuri on tuossa järjestyksessä oikein käytettynä aivan tajuttoman suurta nannaa. Alice In Chains tekee sen tässä kappaleessa sen verran tyylikkäästi, että se jätti ikuisen jäljen, joka muun muassa Perhekuva-biisimme kertosäkeessä kuuluu.

5. Mikko Sarvanne Hip Combany & Beibi P: M.U.O.V.I.B.A.B.Y.L.O.N. (albumilta Muovibabylon, 2016) (Suomi on poliisivaltio)

Jussi Pelkosen Ursus Factory ja Beibi P opetti, että kertosäe voi olla pelkkää huutoa. Poliisivaltio-kappaleen kanssa mulla oli pitkään säkeistö olemassa, kunnes Mikko Sarvanne Hip Companyn ja Beibi P:n Muovibabylon-levyn kuultuani keksin Suomi on poliisivaltio -huudon. Inspiraatio Poliisivaltion massiivisiin jousiin ja puhaltimiin on myös saatu Hip Companyn tuuttaamasta massasta.

Muutenkin, Muovibabylon-levy vaikutti todella paljon Tänne ei jää kukaan -levyyn. Muovibabylon on musta 2010-luvun paras suomalainen levy. Siinä on niin pitkäjänteistä kokonaisuuden rakentamista ja se on teemalevy. En koskaan pysty tekemään mitään noin yhtenäistä ja kuitenkin freesinä pysyvää kokonaisuutta, joka kantaa hitto puolitoista tuntia! Sitä varovaisesti kuitenkin yritin uuden Tiisu-levyn kanssa, tehdä teemalevyn.

”Sitä pystyi kuvittelemaan kevään, kuivan asfaltin, skeittiparkin, vaihtelun flegmaattisen laudan päällä liukumisen ja passiivisten temppuyritysten välillä ja pienen syyllisyyden siitä, että on ollut vaan. Pysähtyneisyyden.”

6. Apulanta: (Heinolan) Kaksoishuiput (albumilta Heinola 10, 2001) (Vaarallinen maa)

Apulannan Heinola 10 on jännä levy. Karun kantensa ansiosta se loi vahvoja mielikuvia jo ennen kuin olin edes kuullut sitä Apulannan muusta diskografiasta erillään. Sitä pystyi kuvittelemaan kevään, kuivan asfaltin, skeittiparkin, vaihtelun flegmaattisen laudan päällä liukumisen ja passiivisten temppuyritysten välillä ja pienen syyllisyyden siitä, että on ollut vaan. Pysähtyneisyyden. Levyn kuunteleminen vahvisti tätä tunnelmaa. Se on musiikillisesti selkeästi poikkeava ja tietyn värinen levy. Vähän niin kuin Weezerin Pinkerton.

Halusin tehdä meidän uudesta levystä Tiisun Heinola 10:n. Se yksi levyistä, joista jo kannesta huokuu tietty tunnelma, joka erottuu. Suttuinen, kaupungin siluetti, kylmyys ja uhkaavuus. Niitä taas halusin meidän levyllä saavuttaa heinolalaisen kevään sijasta.

2000-luvun vaihteen Apulannan levytyksissä oli muutenkin hauskoja kitaratunnelmointeja ja koristeluja, joita halusin kokeilla levyllämme toisintaa. Meidän kitarakokeilut jäi aika kauas niistä nu-efektipelleilyistä, ja vähäisiksikin, mutta ne kuitenkin olivat yksiä ensimmäisiä asioita, joita halusin albumilla yrittää saavuttaa.

7. Leevi And The Leavings: Koko talvi kesämökillä (albumilta Rakkauden planeetta, 1995) (Menkat)

Löysin Leevi And The Leavingsin vasta tätä levyämme tehdessä. Ainahan se on ollut olemassa, mutta nyt vasta tajusin, että sehän on parasta musiikkia Suomessa. Göstan melodiataju on toismaallinen.

”Se, kuinka monipuolisesti Gösta käsittelee mahdollisimman erilaisia ihmiskohtaloita räjäytti tajunnan.”

Ennen kaikkea mua inspiroi Sundqvistin tapa tehdä sanotuksia aiheesta kuin aiheesta. Skaala on mieletön! Toki vinkkeli ja tapa käsitellä asioita on samantyylinen läpi tuotannon, mutta se, kuinka monipuolisesti Gösta käsittelee mahdollisimman erilaisia ihmiskohtaloita räjäytti tajunnan.

Alun perin meidän uudesta levystä piti tulla sellainen, että jokainen kappale kertoisi eri asukkaasta siinä pienessä kylässä. Olin tehnyt biisin työttömäksi jääneestä perheenisästä, pullonkerääjästä, tarot-korttiyrittäjästä ja niin edelleen. Eihän se sitten niin hyvin toiminut.

Mutta Leevien vaikutuksesta syntyi muun muassa kappale Menkat, jossa laulan naisen näkökulmasta. Mahdollisimman monipuoliset tekstien aiheet on mulla määränpäänä jatkossakin, vaikka tyyli niiden käsittelyyn pysyisikin samana.

Välillä oon leikitellyt ajatuksella siitä, mistä Leevi And The Leavings ei olisi tehnyt laulua? Muistan, kun istuin isoveljen kanssa hänen remonttihelvetti-talonsa saunassa ja kuunneltiin musaa Spotifysta shufflella. Siellä ei tullut lämmintä vettä ja kaikki oli mennyt suorastaan päin persettä. Mietittiin, että tästä aiheesta pitäisi tehdä biisi. Sitten tämä biisi lähti soimaan ja ärähdettiin ääneen: ”Ei ole aihetta, josta Leevit ei olisi tehnyt biisiä!”

8. Happoradio: Hc-sää (albumilta Vuosipäivä, 2006) (Hammastikkukaunotar)

Tämä kappale soi aikoinaan Maikkarilla jonkun O.C:n mainoksen taustalla. Se oli lumoavan uhkaava. Olin silloin lapsi ja aina kun se mainos tuli, käskin koko huonetta olemaan hiljaa ja laittamaan telkkaria kovemmalle. Kun aikuisempana sitten löysin tuon uhkaavan laskevan sointukulun kitaran kaulalta, alkoi melodia mennä alitajuisesti aika lähelle tätä nimenomaista kappaletta, näin jälkeenpäin ajatellen. Se O.C:n mainos oli äärimmäisen merkittävä kokemus. Hammastikkukaunotar-biisiämme on inspiroineet myös Apulannan Koneeseen kadonnut -kappaleen pianot.

9. The Verve: Bittersweet Symphony (albumilta Urban Hymns, 1997) (Tunnistatko itsesi tänään)

Muistan, kun sain Tunnistatko itsesi tänään -kappaleen valmiiksi. Kävelin treenikseltä kotiin ja hyräilin kertosäettä. Laitoin kädet taskuun ja tuli sellainen kävelypop-fiilis. Sellainen hetki, johon olisi tarvittu Bittersweet Symphonyn jouset taustalle ja kamera eteen kuvaamaan sitä lempseää askeltamista. Päätin, että Tunnistatko itsesi tänään -biisistä on tehtävä kadullakävely-poppia ja aloin kuulla jousiarreja päässäni. Antin (Tiisu-kiipparisti Vuorenmaa) avustuksella saatiin ne sitten valmiiksi.

10. Ville Valo & Agents: Jykevää on rakkaus (albumilta Laulava sydän, 1999) (Pusuttelemaan)

Pusuttelemaan-biisin piti alun perin olla ehtaa Agentsia. Kitaristimme Petterin oli tarkoitus soittaa pre-choruksen laulumelodiaa tuplaava kitara Pulliaisen jalanjäljissä. No, biisistämme ei tullut sitten yhtään sellaista, mutta se ei muuta sitä, että tätä kappaletta tehdessä kuvittelin itseni mökkilaiturille ja viereeni patteriradion, josta kähisten kuului, kuinka kitara soi.

11. The Beatles: Penny Lane (albumilta Magical Mystery Tour, 1967) (Tuhannes laulu Helsingistä)

Tuhannes laulu Helsingistä -laulumme äityy lopussa kunnon Penny Laneksi. Koska Penny Lane on aivan sairaan kova biisi!

Sunnuntaisoittari: Henrik Illikainen ja innoittajat uusien Tiisu-kappaleiden takana

Tiisu on:

Henrik Illikainen (laulu ja kitara)
Petteri Pulkkinen (kitara)
Antti Vuorenmaa (koskettimet)
Mikko Aaltio (kitara, perkussiot ja puhaltimet)
Väinö Karjalainen (basso)
Riku Sonkkanen (rummut)

Kaikki aiemmin ilmestyneet Sunnuntaisoittarit löydät täältä.

Lisää luettavaa