Draamalla ihon alle – Tarkkailuluokalla Katéa

1.9.2015 16:46

Katéan ensisingle That Ain’t Loven kuuleminen ensi kertaa laukaisee ikiaikaisen, joskin kyseenalaisen kehun. Eihän tämä kuulostaa ollenkaan suomalaiselta! Ehkemme kuitenkaan vielä yhden singlen perusteella ryhdy leipomaan nuoresta helsinkiläisartistista kansainvälistä menestystarinaa, vaan keskitytään olennaiseen.

Olet uusi kasvo musiikkipiireissä. Mitä kuulijan pitäisi sinusta tietää? Vai onko artistin taustojen tunteminen edes sinusta tarpeellista?

– Olen 21-vuotias artisti ja musiikintekijä. Musiikilliset juureni ovat vahvasti jazz-painotteiset ja lähteneet siitä kehittymään monen mutkan kautta modernimpaan suuntaan.

– Toivon, että kuulijat oppivat tuntemaan minut musiikkini kautta eikä niin, että yksityiselämäni määrittäisi minut artistina. Yksityisyys on minulle tärkeää.

Katéan biisintekijätiimissä on ruotsalaista väriä ja kustannussopimus kattaa muutkin Pohjoismaat. Hän ei kuitenkaan tarkoituksellisesti tähtää nimenomaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Katéan hienon äänen kannattelema, tyylikkään modernisti sovitettu That Ain’t Love ehti päätyä jo YleX:n
soittolistalle, joten alku kotimaassakin on lupaava.

– En oikeastaan ajattele niinkään paljon, missä teen musiikkia. Keskityn musiikkiin, ja luotan siihen, että se löytää yleisönsä, missä ikinä se onkaan. Toivon, että pääsen vaikuttamaan mahdollisimman moniin ihmisiin mahdollisimman laajalla alueella, ja silloin kannattaa ajatella myös ulkomaita.

”Artisteja tuodaan nykyään julkisuuteen monesti liian nopeasti ja lyhytnäköisesti. Se näkyy myös lopputuloksessa.”

Ihan takki auki ei olla leuhottamassa, vaan tahti on tarkoituksella verkkainen. Neuvottelut tulevan albumin julkaisijasta ovat vielä kesken, vaikka levyä on jo pitkään tehtykin. Mitään vihjettä julkaisuajankohdastakaan ei heitetä ilmoille.

– Artisteja tuodaan nykyään julkisuuteen monesti liian nopeasti ja lyhytnäköisesti. Se näkyy myös lopputuloksessa.

– Kiirettä julkaisun kanssa ei ole. Minusta tuntuu, että tämä on levy, jota varten olen heittäytynyt mitä kummallisimpiin tilanteisiin jo vuosikausia, joten kaiken kokoaminen ja yhteen sovittaminen vie aikaa. Haluan, että levy on minun näköiseni, ja että voin seistä jokaisen biisin takana. Levyn tunnelma tulee olemaan dramaattinen ja jollain tavalla myös teatraalinen. Siitä tulee monitasoinen, mutta hyvin tasapainossa pysyvä kokonaisuus.

Alalle ponnistava uusi tulokas on väistämättä aina pakotettu kuulemaan vertailuja muihin artisteihin ja Katéan yhteydessä on otettu esille nimiä Florence + The Machinesta Lana Del Reyhin. Laulaja myöntää, että itse tällaisiin vertauksiin on hankala vaikuttaa. Musiikillinen identiteetti velvoittaa toimimaan myös kaupallisuuden vastaisesti jos tarve on.

– Ajan kanssa tilanne toivottavasti muuttuu, kun ihmiset kuulevat enemmän kuin yhden singlen ja tutustuvat lähemmin tuotantooni.

– Kaikki ulostulevat kappaleet on kirjoitettava, ja se mikä tulee ulos, tulee, oli se sitten hitti tai ei. Biisit, jotka teen kello kolmelta aamuyöllä surkeata kitaraa rämpyttäen, ja jotka kertovat jostain tippukivistä, tai muusta yhtä päättömästä aiheesta, ovat ihan yhtä tärkeitä kuin ne biisit, jotka tuotetaan ja tehdään pidemmälle isommalla porukalla.

– Musiikin kautta olisi hienoa saada ihmiset tuntemaan ne samat tunteet, joita itse tunnen musiikkia tehdessäni – tai ylipäätään vain tuntemaan. Elämme maailmassa, jossa ärsykkeitä tulee joka suunnasta, joten ihmisistä on tullut aika paksunahkaisia. On paljon hankalampaa enää päästä ihmisten ihon alle.


Julkaistu alun perin Soundissa 6/2015

Teksti: Antti Luukkanen

Lisää luettavaa