Keväällä 2011 perustettu The Expected yhdistää musiikissaan kitararokkia ja popin tehokeinoja ajattomalla tavalla. Muun muassa Atomic Swingistä ja Kinksistä inspiraatiota ammentava yhtye syntyi, kun kitaristi Janne Äyräväisen ja basisti Roger ”Rogu” Sandellin Ronnie Starr -yhtye pantiin telakalle. Janne, Rogu ja Paul ”Palle” Wallin istuivat iltaa baarissa, kun syntyi päätös uuden bändin kasaamisesta. Mukaan pyydettiin Paulin lukioaikainen kaveri Tero Rikkonen rumpujen taakse.
The Expectedin riveistä ei löydykään mitään eilisen teeren poikia.
– Sen lisäksi, että Janne ja Rogu ovat soittaneet vuosia yhdessä, Paul on veivannut bluesia esimerkiksi One Way Out -bändissä ja mä oon soittanut muun muassa Fuckin’ Hippiesissä ja Dingossa. Olen bändin ainoa ammattimuusikko, eli en tee oikeastaan muuta kuin makaan himassa ja odottelen keikoille pääsyä. Onneksi on muitakin virityksiä, ettei tarvitse olla himassa niin paljoa, kertoo rumpali Tero Rikkonen.
Rikkonen kertoo Jannen säveltävän The Expectedin materiaalista 95 prosenttia. Jokaisen soittajan panos kuuluu kuitenkin lopputuloksesta.
– Janne on meidän Lennon-McCartney. Me Pallen kanssa saatiin ekalle albumille yhdet biisit, vähän niinkuin George Harrison ja Ringo Starr.
– Mähän oon totaalisen kiihkofanaattinen Keith Moon -fani, eli tuon sellaista hallitsematonta sekamelskaa soittoon, ettei tule vahingossa liian tylsää musaa. Rumpalihan ei voi soittaa liikaa. Janne ja Rogu on soittanu niin kauan yhessä että niille on hitsautunu sellanen hyvä symbioosi tollaseen hittipoppiin, jota me nyt soitetaan. Palle on taas enemmän blues-äijä, eli sieltä on turha odottaa mitään delay-säkätyksiä. Sieltä tulee puhdasta mutaa, suoraan jostain suistolta.
The Expectedin tuorein julkaisu Radio Night -ep syntyi Rikkosen voitettua 5by5 -studion kilpailun, jonka palkintona oli studioaikaa. Yhtye runnoi kolme biisiä valmiiksi ja alkoi pohjasessioiden jälkeen miettiä, mitä biisien kanssa sitten tehdään.
”Uudistuminen vaatii yleensä jonkun visionäärin.”
– Tässä vaiheessa juolahti mieleen, että me tarvittaisiin varmaan joku tuottaja. Eka levyhän me tuotettiin itse, mutta uudistuminen vaatii yleensä jonkun visionäärin ja me oltiin vähän liian lähellä sitä musaa itse. Janne tunsi Pekka Laineen ja hän tuli meidän kaikkien suureksi iloksi ja onneksi tuottamaan sitten ep:n loppuun Studio Petroskoissa, jossa mä olen osakkaana, Rikkonen muistelee.
– Tässä vaiheessa todettiin, että me tarvittaisiin lisää biisejä jotta ne vois julkaista ep:nä, eli käytiin Pekan johdolla soittamassa vielä yhdet pohjat Äänivallilassa. Kyseinen biisi oli Nothing Action.
Siinä missä ensimmäinen levy soiteltiin löysin rantein ilman suurempia hinkkaamisia, Radio Nightin työstämiseen oli kokonaan eri lähestymistapa. Rikkosen mukaan suurin vaikutus oli tuottajalla, joka toi mukanaan kokeellisen ilmapiirin.
– Ekan levyn musakin oli ehkä enemmän sellasta 60/70-lukujen tyyliä, eikä millekään supertuotannolle ollut tarvetta. Pohjat oli hitsattu jo treeniksellä ja studiossa keksittiin lennosta joitain uusia juttuja. Radio Nightilla kitaroita hinkattiin varmaan parikin päivää. Muistan yhdenkin session, missä Rickenbackeria soitettiin 100-wattisen putkibassovahvistimen läpi niin kovaa, että koko talo tärisi ja mä pelkäsin, että se sortuu.
– Mun mielestä toi uusi ep on todella kova, siis ihan maailmanluokan tasoa. Suuri kiitos siitä kuuluu Pekalle, se ruoski meidät tosi rajuihin sfääreihin! Rikkonen kiittelee.
”Rickenbackeria soitettiin vahvistimen läpi niin kovaa, että koko talo tärisi.”
Vaikka yhtye onkin studiossa suvereenisti, on se Rikkosen mukaan parhaimmillaan keikalla. Toukokuun puolivälissä yhtye suuntaa Liverpooliin International Pop Overthrow -festivaaleille, jota New York Post kuvailee ”rock ’n’ rollin pikadeiteiksi”.
Kutsu IPO-festivaaleille herätti aluksi hämmennystä.
– En muista kelle se kutsu tuli, oisko se tullut Jannelle? Enkä muista enää edes tilannetta, missä kuulin siitä ekan kerran. Mä en ollut koskaan kuullutkaan koko festareista ja ajattelin, että ”mikähän tää IPO nyt on?” Roskapostiksihan me sitä ensin luultiin, Rikkonen sanoo.
17. ja 19. toukokuuta keikat Liverpoolissa ovat tämän yhtyeen ensimmäiset pistäytymiset ulkomailla. Keikkoja odotetaankin innolla.
– Meillä on kuitenkin vahva Beatles -diggailu varsinkin Jannen kanssa, joten ihan siistiä aloittaa ulkomaankeikat suoraan Beatlesin kotikulmilta.
Millä keinoilla The Expected sitten aikoo hurmata paikalle saapuvat musiikkialan vaikuttajat?
– Mä ainakin aion soittaa niin nopeesti ja lujaa ku mä pystyn. Muista en tiedä.
https://www.facebook.com/TheExpected