Viime viikolla uutisoimme bändisoiton ja muun yhteismusisoinnin positiivisista vaikutuksista lapsen kehittyville aivoille. Nyt Yle kertoo musiikin hyödyistä neurologisessa kuntoutuksessa.
Ylen mukaan musiikin suotuisat vaikutukset aivoille on pystytty todentamaan luotettavasti vasta aivan viime aikoina. Käytössä olevilla kuvantamismenetelmillä on saatu vakuuttavaa tieteellistä ja fysiologista näyttöä siitä, että mm. musiikin kuuntelulla on neurologisille potilaille selkeä kuntouttava vaikutus. Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri ja neurologian professori Seppo Soinila kertoo saksalaisesta tutkimusryhmästä, joka kykeni kuvantamismenetelmin osoittamaan aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksen edistyvän, kun kuntouttamisessa soitettiin potilaiden mielimusiikkia. Turussa asiasta kiinnostuttiin 2000-luvun alussa, kun aivoinfarktien kuntoutustarve laajeni. Tuolloin hakusessa oli taloudellisen tilanteen vuoksi edukas kuntoutuskeino.
– Ryhdyimme pohtimaan, olisiko olemassa halpa keino, jolla potilas ja hänen omaisensa voisivat jopa ilman kovin suurta ohjausta tai laiteinvestointeja toteuttaa kuntoutusta. Oivalsimme, että eräs laajimmin ihmisaivoja aktivoiva asia on musiikin kuuntelu, Soinila kertoo Ylelle.
Tyksissä (Turun yliopistollinen keskussairaala) ajateltiin, että jos aivoja aktivoidaan laaja-alaisesti, sen täytyisi edesauttaa paikallisen vaurion kuntoutumista, oli kyseessä sitten puheen, motoriikan tai ajattelun häiriö.
– Perinteisesti kuntoutusajatus on lähtenyt siitä, että kun aivosolut eivät uusiudu, tarkoittaa kuntoutuminen sitä, että jäljelle jääneet terveet hermosolut omivat menetettyjen solujen tehtäviä. Se edellyttää, että hermoverkkoja ikään kuin muodostuu uudestaan. Tiedetään, että mikä tahansa hermosolujen aktivaatio on edellytys sille, että kontakteja solujen välille muodostuu, valottaa Soinila.
Tästä käynnistyi hypoteesi, että yleisesti aktivioimalla periaatteessa suositaan verkostojen korjaantumista.
– Näin sitten kävikin ja tutkimus sen osoitti. Vertasimme musiikkia kuuntelevia potilaita, äänikirjoja kuuntelevia potilaita ja pelkästään hyvätasoista yliopistosairaalan kuntoutusta saavia potilaita. Kävi ilmi, että musiikkiryhmän kielellisen muistin häiriöt paranivat merkittävästi paremmin kuin esimerkiksi äänikirjoja kuunnelleiden häiriöt. Se oli meille suuri yllätys, Seppo Soinila sanoo.
Motorista aktivoitumista ja mielihyvää
Musiikin kuuntelun kuntouttava vaikutus on osoitettu monissa aivoihin kohdistuvissa sairauksissa, kuten aivoinfarktissa, Parkinsonin taudissa ja dementiasairauksissa. Kuunneltu musiikki myös vähentää merkittävästi akuutin aivoinfarktin stressivaikutuksia.
– Musiikissa on oma kielioppinsa. Sitä seurataan ja siitä tunnistetaan tuttuja osia ja variaatioita. Musiikin kuunteluun sisältyy monimutkaista tiedonkäsittelyajattelua. Myös motorinen järjestelmä on yllättävän laajasti mukana. Asia ilmenee esimerkiksi siten, että kun vaikkapa pianisti soittaa, aktivoituu motorinen järjestelmä hyvin laajasti myös sellaisella, joka katselee ja kuuntelee tilannetta täysin liikkumattomana. Myös mielihyväkeskus aktivoituu kaikissa tällaisissa aivojen palkitsemisjärjestelmän tuottamissa mielihyväkokemuksissa. Ja se aktivoituu sitä voimakkaammin, mitä voimakkaammin ihminen musiikin kokee, Soinila huomauttaa.
