Bob Dylan puhui inspiraation lähteistään ja muisteli erityisesti Buddy Hollya Nobel-luennossaan – kuuntele esitys kokonaisuudessaan

Nobelin kirjallisuuspalkinnon jokseenkin vastahakoisen tuntuisesti huhtikuussa Tukholmassa pokkaamassa käynyt Bob Dylan oli velvoitettu pitämään vielä niin kutsuttu Nobel-luento palkintoon kuuluvan 8 miljoonan kruunun bonuksen kuitatakseen. Tämä tapahtuikin lopulta kuluneena viikonloppuna julkaistun puolituntisen nauhoituksen välityksellä, jolla mies käy läpi muusikkoja ja kirjallisia töitä jotka ovat inspiroineet häntä hänen omassa työssään.

Erityisesti Dylan nostaa esiin Buddy Hollyn, jonka hän ehti nähdä esiintyvänkin juuri ennen laulajatähden ennenaikaista kuolemaa, sekä tukun kirjallisuuden klassikkoteoksia kuten Herman Melvillen Moby DickinErich Maria Remarquen Länsirintamalta ei mitään uutta sekä Homeroksen Odysseian.

”Laulumme elävät elävien mailla. Mutta laulut poikkeavat kirjallisuudesta. Ne on tarkoitettu laulettaviksi, ei luetuiksi”, Dylan toteaa puheensa loppupuolella. ”Sanat Shakesprearen näytelmissä oli tarkoitettu esitettäviksi lavalla. Aivan kuten kappaleiden sanat on tarkoitettu laulettaviksi, ei luettaviksi paperilta. Toivon joidenkin teistä kuulevan nämä sanoitukset tavalla, jolla ne on tarkoitettu kuultavaksi: konsertissa, levyltä tai miten ihmiset nyt kappaleita nykyisin kuuntelevatkaan. Palaan jälleen Homerokseen, joka sanoi ’Laula minussa, oi muusa, ja kerro tarinasi kauttani.'”