Huomio bändit: harkitkaa tarkkaan, miten kappaleenne nimeätte – väärä nimi saattaa houkutella yleisöksi vaikka salillisen skinheadeja

30.9.2016 13:08

Viikon päästä Suomeen saapuva The Curen ura lähti käyntiin vuonna 1978 Killing An Arab -singlellä, joka on ilmestymisestään lähtien kärsinyt nimensä väärinymmärryksistä. Yhtyeen toinen perustajajäsen Lol Tolhurst kertoo ensi kuussa ilmestyvissä Cured: The Tale Of Two Imaginary Boys -muistelmissaan, kuinka Killing An Arab houkutteli The Curen keikalle salillisen kiukkuisia skinheadeja.

Talvi 1979 oli merkittävä The Curen uran kannalta. Killing An Arabin julkaisun promotoimiseksi bändin levy-yhtiön päällikkö Chris Parry oli buukannut yhtyeelle kuukauden täydeltä keikkoja, mukaan lukien esiintymisen Nashville Roomissa.

Nashville Room oli synkkä, pieni paikka, joka löyhkäsi väljähtäneeltä oluelta ja tupakalta. Viktoriaanisesta ulkosivustaan huolimatta se oli punkin keskus, josta pystyi kellon ympäri löytämään piikkihiuksisia sadetakkiin pukeutuneita tyyppejä juomassa paikan pitkän baaritiskin ääressä.

Kolmimiehinen The Cure täytti paikan lavan, jota Tolhurst kuvailee uskomattoman pieneksi. Trio meni odottamaan keikkansa alkua paikan sellimäiseen pukuhuoneeseen. Sillä aikaa baarin oli täyttänyt lauma uhkaavan näköisiä skinheadeja, jotka tömistellessään salin lattiaa muistuttivat ”enemmän härkälaumaa kuin poikia”.

The Curen pahin pelko oli tullut toteen.

Killing An Arab oli saanut innoituksensa ranskalaisen Albert Camuksen maineikkaasta romaanista Sivullinen. Romaanissa päähenkilö ampuu rannalla olevan arabin syistä, joita hän ei ymmärrä ja pysty selittämään. Tolhurstin mukaan kappale kuvastaa eksistentiaalista tuskaa eikä sillä ole mitään tekemistä rasismin tai tappamisen kanssa.

Salin täyttäneet skinheadit olivat ilmeisesti käsittäneet Killing An Arab -kappaleen esittäjien olevan skinheadeja itsekin ja olivat saapuneet Nashville Roomiin pahat mielessään. The Curen astuessa lavalle heitä kohtasi aivan toisenlainen näky: Robert Smith kokopitkässä harmaassa sadetakissa, Lol Tolhurst afromaisessa kampauksessa sekä basisti Michael Dempsey raidallisessa t-paidassa. The Cure näytti kaikelta muulta kuin punkkareilta.

Tämähän ei skinheadeille sopinut, vaan yleisön ilmeet muuttuivat hämmennyksestä suuttumuksen kautta vihaan, kun yhtye aloitti keikkansa Boys Don’t Cry’lla. Bändi valmistautui skinien hyökkäykseen, sillä hankaluuksiin joutunut jo aiemmin ulkonäkönsä takia. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä kun joukko valmistautui hyökkäämään lavalle, heidät pysäytti skinhead, jonka rintakehää peitti valtava kotkatatuointi.

Jengin pysäyttänyt mies siirtyi lähemmäs lavaa taputtaen käsiään hymy korvissa. Bändi oli yllättynyt, sillä he olivat voittaneet puolelleen joukon isoimman ja pelottavimman näköisen jäsenen. Pian loput porukasta seurasi johtajaansa ja kaikki skinheadit tanssivat Boys Don’t Cry’n tahtiin.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Katkelma kirjasta on luettavissa Stereogumin verkkosivuilla.

The Cure esiintyy Hartwall-areenalla perjantaina 7. lokakuuta 2016.

Lisää luettavaa