Yllä oleva parivaljakko on jokaiselle kitararockin ystävälle tuttu näky: maailmassa ei liene yhtä ainutta kuvaa, jossa Brian Johnson esiintyisi AC/DC:n keikalla ilman vanhanmallista lippahattuaan. Vaan miten ja miksi tämä tavaramerkki oikein kehkeytyi? Tuoreessa haastattelussa saatiin tähänkin vastaus.
Brittiläisen Planet Rockin videohaastattelussa Johnson muistelee löytäneensä hattutyylinsä jo ennen AC/DC:tä, 1970-luvun yhtyeensä Geordien aikaan. Alkuperäinen syy lätsälle oli simppeli: se esti hien valumisen silmiin, kun keikoilla tuli kuuma.
”Meillä oli paljon keikkoja Englannin koillisosissa työläisten suosimilla klubeilla, ja tapasimme esiintyä oikein kunnolla. Ilmanvaihto oli huono, ja hikoilin paljon. Se oli ongelma varsinkin talvisin, kun lämmitys oli täysillä ja paikat olivat tupaten täynnä. Hiki sitten valui silmiini ja kirveli sietämättömästi”, Johnson muistelee.
”Veljeni Maurice oli yhdellä keikalla paikalla. Hän oli ostanut hiljattain uuden urheiluauton ja hankkinut myös urheiluauton kuljettajalle sopivan lakin. Kun olimme selvinneet keikan puoliväliin, hän päivitteli, miten silmäni olivat ihan punaiset. Hän sitten antoi minulle lakkinsa avuksi.”
”Olin loppukeikalla ihan innoissani, että tämähän on loistavaa, pakko hankkia tällainen. Veljeni sanoi esityksen jälkeen, ettei halunnut enää hikistä lainahattua takaisin, joten jatkoin sen pitämistä. Pian se alkoi jäädä ihmisten mieleen. Porukka puhui meistä tyyliin ’se hyvä bändi, jonka laulaja pitää hattua’. Tai kun meitä pyydettiin keikalle, sanottiin, että ’haluamme sen yhden bändin, mikä sen nimi olikaan, sen hattupäisen laulajan bändin’. Siitä se sitten jäi.”
Nykyään hattu on Johnsonille kätevä tapa kulkea nimettömänä – hän vain riisuu sen päästään, eikä monikaan tunnista miestä kadulla. Kaikin puolin kätevä keksintö!