Bonoko kova bailaamaan? Tällainen ajatus ei tule ensimmäisenä mieleen puhtoista ja poliittisesti korrektia julkisivua ylläpitävästä U2-laulajasta, mutta Noel Gallagher väittää muuta. Asia tuli puheeksi Absolute Radion haastattelussa, josta tekstimuodossa kertoo NME.
Gallagher kiersi U2:n matkassa bändin The Joshua Tree -juhlakiertueella aiemmin tänä vuonna, ja mikäli Oasis-suuruuden juttuihin on uskominen, meno alkoi käydä liian hurjaksi jopa hänelle.
”Soitimme Dublinissa, ja lähdimme jatkoille keikan jälkeen. Aioin yöpyä Bonon kämpillä, ja lähdimme sinne puoli viideltä aamulla. Seuraava asia, minkä tiedostin, oli kun havahduin puhelimeni pirinään ja tajusin olevani jossain tuntemattomassa paikassa. Puhelimessa oli Bono, joka sanoi, että ’kas, olet vielä hengissä, missä olet’. Minä vastasin, että minun pitäisi olla sinun luonasi, mutta en tunnista tätä paikkaa. Kävi ilmi, että olin hänen vierastalossaan jossain puutarhan perukoilla”, Gallagher selosti.
”Hän totesi siihen, että kun kerran olet elossa, niin tulehan tänne, kaikki odottavat sinua. Minä ihmettelin, että mitä varten, ja hän vastasi, että tietysti sinun kunniaksesi järjestettyä päivällistä varten. Kuulemma 75 vierasta oli jo saapunut. Minä yritin sanoa, että vastahan minä nousin sängystä, mutta Bono tokaisi, että kuules, Irlannin presidentti saapui juuri ja istut hänen vieressään, joten pidähän kiirettä.”
Gallagherin mukaan päivällistä alettiin syödä kolmen aikaan, ja siitä tulikin pitkä sessio – illanvietto päättyi jälleen kymmentä yli neljä aamuyöllä. Seuraavana päivänä Noel olikin jo niin kipeänä, että yritti paeta.
”Minun piti lentää Pariisiin esiintymään ja soitin kiertuemanagerilleni, että hoida minut pois täältä, en pysty tähän enää. Hän lupasi tulla hakemaan minua puolenpäivän aikaan. Yritin todella livahtaa karkuun sieltä, olin täysin hajalla.”
Pakoyritys kuitenkin epäonnistui, kun aamutakissa oluttölkkejä kantanut Bono äkkäsi hänet itse teossa.
”Bono kysyi, että mihin olet matkalla. Minä vastasin, että minun pitäisi lähteä Pariisiin. ’Ei kun pysy täällä, mennään yksityiskoneella’, hän sanoi. Niinpä menimme lentokoneeseen ja dokaaminen jatkui. Ja tämä kohta on minusta paras. Juopottelimme lisää ja laskeuduimme Pariisiin, jolloin Bono sanoi, että hänen täytyy hoitaa siellä yksi juttu, nähdään hotellissa. Minä haaveilin vain pääsystä katkaisuun, se touhu alkoi olla tosissaan liikaa.”
”Niinpä hän lähti ja minä menin hotelliin. Siinä telkkaria selaillessani näin äkkiä Bonon suorassa lähetyksessä. Hän puhui Ranskan pääministerin kanssa Afrikan tilanteesta. Ja minä tiesin kyllä, mitä olimme tehneet viimeiset kolme päivää. Ajattelin, että ei ole todellista.”
Huhhuh, hiki tulee ihan pelkästä mielikuvasta. Ainakin Mr. Gallagher osaa iskeä tarinaa. Hyvä meno!