”Se oli kauhua 24 tuntia vuorokaudessa”- Swallow The Sun tien päälle

6.11.2015 15:07

Swallow The Sun julkaisee Songs From The North -triplansa 13. marraskuuta ja lähtee sen kunniaksi Suomen-kiertueelle. Keikat tapahtuvat pääosin ensi vuonna, mutta yhtye ottaa varaslähdön jo lauantaina 7. marraskuuta, kun se nousee Helsingin The Circuksen lauteille osana Unioni-festivaalia. Kotikaupungissaan Jyväskylässä orkesteri esiintyy myös tänä vuonna, nimittäin 26. joulukuuta.

Suomen-kiertue etenee seuraavasti:

07.01. Turku, Logomo
08.01. Tampere, Klubi
09.01. Seinäjoki, Rytmikorjaamo
15.01. Joensuu, Kerubi
16.01. Oulu, 45 Special
22.01. Lahti, Finlandia-Klubi
23.01. Helsinki, Nosturi

Ja jos sitten sallitte kevyen huumoriosion niin toivoa sopii, että tuleva kierros sujuu mukavammin kuin eräs taannoinen rundi Pohjois-Amerikassa – tässä kertojana on kitaristi Juha Raivio:

– Kiersimme Soilworkin ja kumppaneiden kanssa ja soitimme aina illan ensimmäisenä. Laitoimme itse kamat pystyyn ja vedimme siinä lavan etuosassa parin metrin tilassa puolisen tuntia tai vähemmänkin. Suihkuun ei tietenkään päässyt. Keikan jälkeen odotimme jossakin soittoräkälän kulmapöydässä useita tunteja, että muut bändit saavat vedettyä, jonka jälkeen roudasimme kamat pakkasessa pakun uumeniin. Sitten alkoi reissu kohti seuraavaa paikkakuntaa ja rapakon takanahan ne etäisyydet ovat usein aivan mielettömiä. Ajomatkaa saattoi olla kahdeksansataa kilometriä ja tie sanoi selkään pumpum koko ajan, joten nämä siirtymiset olivat yhtä painajaista… Yritin nukkua siellä jossakin penkkien välissä paskaisella lattialla ja samalla joku oksensi sappinesteitään vieressä, yritti kusta pulloon tai soperti kännissä tuntitolkulla samaa tarinaa looppina. Se oli kauhua 24 tuntia vuorokaudessa  – niin, sieltä ei siis tulla sen niin sanotun työpäivän jälkeen kotiin silittämään kissaa.

Kultaako aika tällaisia muistoja? Sinullehan niitä on varmasti jäänyt, sillä et käytä edes alkoholia.

– Ei siitä paskasta kultaa kovin helpolla saa! Tältä Soilwork­kiertueelta jäi ihan fyysisiä vammojakin, sillä esimerkiksi niska tai selkä eivät palautuneet normaaleiksi pitkään aikaan. Ei kai se ole mikään ihme, sillä vietin kuitenkin kahden kuukauden ajan puolet vuorokaudesta pakun lattialla epäluonnollisessa asennossa. Se rundi oli kaikkiaan äärimmäisen raju ihmiskoe. Niin, eikä sekään varsinaisesti nostanut mielialaa, että mehän käytännössä maksoimme omasta pussista sen, että pääsimme mukaan tälle kierrokselle.

Lue lisää uudesta Infernosta.

Lisää luettavaa