Laulajaongelmien koettelema Stone Temple Pilots on tehnyt näyttävän paluun julkisuuteen. Viime viikolla ilmestyi grunge-legendaksi useissa yhteyksissä kehutun yhtyeen uusi (järjestykseltään jo toinen bändin nimeä kantava) albumi, mutta basisti Robert DeLeon mielestä bändiin liitetty grunge-liike oli vain levy-yhtiöiden markkinointiväline.
– Mielestäni se oli levy-yhtiöiden tapa markkinoida uutta juttua, josta he voisivat tienata rahaa. Monet bändit tarttuivat siihen syöttiin. Voin kuitenkin todeta, että sen seurauksena syntyi kuitenkin todellista, loistavaa musiikkia, DeLeo pohdiskeli Talk Is Jericho -podcastissa.
DeLeon mukaan tuona aikakautena syntynyt musiikki on kestänyt aikaa jo ilman grunge-leimaa. Hän kertoo Alternative Nationin kirjaamassa haastattelussa, ettei edes tiennyt mitä grunge oikeastaan oli olevinaan.
– Kuuntelen tosiasiassa jazzia. Jazz on aina ollut minulle iso juttu, kuten myös Motown ja muu sellainen. Kun allekirjoitat sopimuksen levy-yhtiön kanssa, he haluavat sinun olevan osa jotain liikettä. Et voi tehdä sille oikeastaan mitään, mutta teimme (Stone Temple Pilotsila) heti selväksi Atlantic-levy-yhtiön kanssa heti selväksi, että haluamme täyden luovan vapauden, DeLeo paljasti.
– Kun teimme levyjä, kukaan Atlantic Recordsilta ei ollut paikalla. He saivat levyn haltuunsa ja totesivat, että ”hienoa”. He antoivat meille täyden vapauden luovalla puolella. Se oli tärkeintä mitä halusimme.
DeLeo kertoo ajattelevansa, että niin sanotussa grunge-liikkeessä ei ollut juurikaan tilaa bändien väliselle toveruudelle. Eikä hän löydä sitä myöskään tämän päivän musiikkikentältä.
– Vaikutti siltä, että kaikki käyttäytyivät hieman snobisti tekemänsä musiikin vuoksi. Kun katson taaksepäin 1960–1970-luvuille, silloin Joe Cocker soitti The Beatlesin biisejä. Jos mietit sitä konseptia, niin kuka tekisi niin tänä päivänä? Se on toverillisuutta, se on kunnioitusta, sitä ei ole juurikaan olemassa nykyään.