Surullisen musiikin kuuntelijat ovat keskimäärin muita myötätuntoisempia, toteaa tuore suomalaistutkimus

Tutkijat selvittivät, miksi surullinen musiikki liikuttaa joitain ihmisiä enemmän kuin toisia.
20.9.2016 14:21

Surullinen musiikki auttaa selviämään vaikeista ajoista ja tuo lohtua sitä tarvitseville. Kyselytutkimuksen perusteella surulliseksi mielletyn musiikin aiheuttamat tunnetilat jaetaan kolmeen osa-alueeseen: suruun, melankoliaan ja liikutukseen. Viimeisenä mainittu herätti erityisesti suomalaistutkijoiden kiinnostuksen ja nämä selvittivät, miksi jotkut ihmiset tuntevat suurta vetoa surulliseen musiikkiin, joka heijastaa pääasiassa negatiiviseksi miellettyjä asioita kuten menetystä.

Kuten tutkimuksessakin todettiin, kaikki ihmiset eivät tunne vetoa surulliseen musiikkiin eikä se liikuta läheskään kaikkia. Tutkimuksen mukaan ihminen liikuttuu sitä helpommin ja enemmän, mitä taipuvaisempi ja kykeneväisempi tämä on empatiaan, eli myötätuntoon.

Tutkimukseen osallistui 102 ihmistä eri kulttuuritaustoista, joille soitettiin Michael Kamenin säveltämää kappaletta Band Of Brothers -televisiosarjasta, joka pilottikokeiluissa osoittautui tuntemattomaksi valtaosalle ihmisistä. Kokeeseen osallistuneet kirjasivat sitten ylös kappaleen herättämiä tuntemuksia sekä vastasivat taustoittaviin kysymyksiin, joilla selvitettiin, kuinka taipuvaisia nämä ovat esimerkiksi nostalgiaan ja millainen heidän mielialansa ja elämäntilanteensa testihetkellä oli.

Tulosten mukaan mitä korkeammat empaattisuuspisteet testihenkilöllä oli, sitä helpommin hän koki liikuttuneensa surullista musiikkia kuullessaan ja samaistuneensa kappaleen aiheuttamaan tunnetilaan.

Mitä tulokset sitten merkitsevät? Professori Tuomas Eerola, yksi tutkimuksen kolmesta suomalaistutkijoista, sanoo musiikkiin reagoimisen palkitsevan kuulijaa jollain tavalla ja tasolla. Kyseessä voi olla biokemiallinen reaktio, aivan kuten hormonit, joita keho erittää itkiessä, tai se voi olla puhtaasti psykologista ja tapa auttaa selviämään sosiaalisissa kanssakäymisissä.

”Musiikkia voidaan verrata voimakkaaseen lääkkeeseen. Jos empatia on se ydin, jonka avulla tämä ”lääke” saadaan muutettua mielihyväksi tai tuskaksi, voisiko musiikin avulla opettaa myötätuntoa? Musiikkiterapiaa käytetään nyt jo masennuksesta tai heikosta itsetunnosta kärsivien parantamisessa. Surullisen musiikin aiheuttamien tunnemuutosten ymmärtäminen on iso askel eteenpäin, jotta musiikilla voitaisiin mahdollisesti joskus auttaa tunnehäiriöisiä ihmisiä”, Eerola kirjoittaa The Conversationin julkaisemassa artikkelissaan.

Lisää luettavaa