Syksyn harmaus masentaa juuri nyt hieman enemmän kuin vaikka tunti sitten. Itse asiassa, aika hemmetin paljon enemmän.
Tilanne on nimittäin se, että Hellhammerin ja Celtic Frostin riveissä unohtumatonta thrash-, death- ja black metal -pioneerityötä tehnyt sveitsiläisbasisti Martin Eric Ain on menehtynyt sydänkohtaukseen. Lauantaina 21. lokakuuta kuollut mies oli vain 50-vuotias.
Celtic Frost teki yllekirjoittaneeseen lähtemättömän vaikutuksen vuonna 1985, kun silloiset ”taivaskanavat” täräyttivät eetteriin yhtyeen Circle Of The Tyrants -videon (se löytyy tuosta ylempää).
Musiikkivideon herättämä reaktio oli seuraavanlainen: MITÄ V****A TÄMÄ ON?
Siitä hetkestä alkoi Celtic Frost -fanitus, joka jatkuu edelleen, ja päättyy vasta kun oma matka jatkuu jonnekin tuonpuoleiseen.
Celtic Frostin laulajakitaristi, nykyinen Triptykon-kippari Tom Gabriel Fischer on kirjoittanut seuraavasti Ainin kuolemasta: ”I am deeply affected by Martin’s passing. Our relationship was very complex and definitely not free of conflicts, but Martin’s life and mine were very closely intertwined, since we first met in 1982.”
Hellhammerin (1981-1984) vaikutusta vaikkapa Norjan black metal -skeneen on mahdotonta aliarvioida. Käytännössä kaikki yhtyeet Mayhemista Darkthroneen ja Immortaliin nimeävät Hellhammerin yhdeksi suurimmista esikuvistaan.
Hellhammerin raunioille perustettu Celtic Frost jatkoi pioneerityötä Morbid Tales-, To Mega Therion– ja Into The Pandemonium -klassikoilla, jotka ilmestyivät hämmentävästi vain kolmen vuoden aikana.
2000-luvulla uudelleen kasattu Celtic Frost julkaisi Monotheist-paluualbuminsa vuonna 2006, eikä nyt tule mieleen toista yhtä syvän vaikutuksen tehnyttä comeback-kiekkoa. Mielipiteeseen saattaa vaikuttaa levyn väkevin mahdollinen kuuntelupaikka: berliiniläinen kirkko – niin, ihan oikea kirkko.
Ennen pitkäsoiton läpisoittoa kokomustiin pukeutuneet Fischer ja Ain pitivät kirkon etuosassa puheen, tai ”saarnan”, joka käsitteli Monotheist-albumia. Sen jälkeen he jakoivat jokaiselle paikalle olleelle virsikirjan, joka sisälsi Monotheistin kappaleiden lyriikat. Sitten kuuntelimme noin 70 minuuttia murskaavaa musiikkia kovalla äänenvoimakkuudella. Paino sanoilla murskaava ja kova.
Celtic Frostin pariin pääsee tässä alempana, mutta otetaan ensin Hellhammeria: