Kukaan täysjärkinen tuskin kiistää arkistoinnin tärkeyttä, varsinkin kun kyseessä on niinkin pieni kulttuurialue kuin Suomi. Olemme iänkaikkisesti sukupuuttoon kuolemisen partaalla. Ongelmia syntyy kun koetetaan päättää mitä kulttuuria arkistoidaan ja kuka sen maksaa.

Valaanrasvaa ei enää tarvita parfyymien ainesosaksi. Kohta äänitteitä ei tarvita musiikin ainesosaksi. Sosiaalisena objektina se tulee toimeen ilmankin. Tai ainakaan siinä määrin, että niiden tuotanto tekisi kenestäkään rikasta.

Oletko saksalaisen teknon asiantuntija? Vai Tom Cruisen lapsen istukan syömisestä haaveileva kulttilainen?

Millaista tulevaisuutta rakennetaan sokeasti leikkaamalla ja silmittömästi tehostamalla yleisradiopalveluita, sekä suuntaamalla niitä samaan kellokäyrän läskiin osaan jossa kauppaliset mediatalot jo porskuttavat? Typerää sellaista.