Lähiluvussa The Voice Kids -sopimus | Soundi

Lähiluvussa The Voice Kids -sopimus

Viime aikoina on puhuttu paljon lasten laulukilpailujen kohtuuttomilta vaikuttavista sopimusehdoista. Keskustelun käynnisti Seura-lehden kolumni, jossa The Voice Kids -sopimusta kauhisteli Muusikkojen liiton lakiasiantuntija Lottaliina Lehtinen.

Ensi syksynä alkavan The Voice Kids -ohjelman taustalla on levy-yhtiö Universal Music. Parhaillaan televisiossa pyörii KIDSsing-formaatti, jonka taustalla on puolestaan Warner. Warnerin sopimus ei ole vuotanut julkisuuteen, mutta yhtiön toimitusjohtajan Niko Nordström ehti jo julkisesti puolustamaan oman ohjelmansa eettisyyttä.

PMMP:n Paula Vesala nosti The Voice Kids sopimuksesta muutamia kohtia esiin Facebook-fanisivullaan pariinkin otteeseen (keskiviikkona, eilen ja viimeksi juuri äsken) ja varsin kriittisin sanankääntein. Paulan bändikaveri Mirahan on mukana The Voice Kidsin tuomaristossa.

 

Soundin Arttu Tolonen sai käsiinsä koko Universalin The Voice Kids -sopimustekstin ja purkaa sen nyt osiin.

THE VOICE KIDS -SOPIMUKSESTA

Teksti: Arttu Tolonen

Vanhemman kannattaa aina miettiä tarkkaan, haluaako lapsensa olevan osa tätä liiketoiminnan alaa

Kirjoitin tämän tekstin Universal Music Finlandin levytys- ja muita optioita käsittelevän artistisopimustekstin sekä muusikkojen liiton lakiasiantuntijan Lottaliina Lehtisen kirjoittaman, käsittääkseni jotain kautta The Voice Kids -osallistujille jaettavan memon pohjalta.

Sopimuspaperissa todetaan heti ennen itse tekstin alkua tällä paperilla olevan potentiaalisesti valtava vaikutus osallistujan uraan pitkällä aikavälillä, joten viihde- ja mediateollisuuden sopimuskysymyksiin erikoistuneen ulkopuolisen asiantuntijan konsultoimista suositellaan. En tiedä minkälaiset käytännön mahdollisuudet tähän annetaan, mutta tältä osin tilanne on ainakin teoriassa hyvä. Toivottavasti painostusta ei tapahdu.

Ensi lukemalta tuntuu, että julkisuudessa noussut häly kohdistuu aika epäolennaisiin kohtiin sopimuksesta mikä antaa kalabaliikille hieman hysteerisen "eikö kukaan ajattele lapsia!" –sävyn.

Tämä ei tarkoita etteikö meteliin ole syytä usealla tasolla.

Maalaisjärjellä ja viihdealan sopimuksilla ei aina ole mitään tekemistä toistensa kanssa

Jos aloitetaan niistä kohdista, joita jotkut ovat kauhistelleet, eli pykälistä joissa puhutaan kilpailijan persoonaan liittyvistä asioista. Oman tulkintani mukaan suurin osa tämän aihealueen kohdista on kirjoitettu takaamaan, että Universalilla on oikeus käyttää kilpailijan kuvaa ja muita vastaavia asioita markkinoinnissa. Se voi maalaisjärjellä tuntua hölmöltä itsestäänselvyydeltä, mutta maalaisjärjellä ja viihdealan sopimuksilla ei aina ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Nämä asiat on jossain määriteltävä tai ne ovat myöhemmin riitautettavissa, joka voi omalta osaltaan lamauttaa kaiken artistiin liittyvän toiminnan.

Siitä huolimatta, että osa tämän alueen pykälistä on kirjoitettu aika tulkinnanvaraisesti, tässä on vaikea nähdä mitään varsinaista vaaraa. Kohdissa ei ole kyse siitä, että Universal saisi yksinoikeuden kilpailijan naamaan. Se naama on kuitenkin kilpailijan päässä ja lähtökohtaisesti omistajansa omaisuutta.

Monelta osin Universalin sopimus on aika perustason silmään kusemista, eli vastaavia kohtaa lähes jokainen alalle pyrkivä artisti joka oman uransa edistämiseksi tarvitsee niitä palveluita ja resursseja joita majorilla on tarjota. Rojaltiprosentti on 10%. Usein vastaavanlaisissa, aloitteleville artisteille tarjotuissa soppareissa se on 8%, joten tämä on pieni parannus. Vähennyksiä tulee mid price –myynnistä sekä kaikista erikoisjärjestelyistä, kuten kioskimyynnistä ja varmasti mahdollisista Hesburger- ja vastaavista promootioista.

Ensinnäkin, optiosopimus kattaa yhden singlen ja neljä albumia. Jos ajatellaan, että nykyään artisti julkaisee levyn kahden tai kolmenkin vuoden välein, tässä otetaan alaikäinen, uraansa aloitteleva artisti ja sidotaan hänet 8 tai jopa 12 vuoden suhteeseen Universalin kanssa. Sopimuksessa on määritelty, että albumien välillä on vähintään vuosi, joten minimiperiodikin on neljä vuotta.

Eettisesti ajateltuna olisi hienoa, jos tällaisessa tilanteessa optiosopimus voisi olla hiukan höllempi ja Universal pyrkisi omalla toiminnallaan rakentamaan pitkää suhdetta mahdollisesti pitkää uraa rakentavaan artistiin.

Iso osa oheistuotteiden ja markkinointitoimien kustannuksista, mukaan lukien cd:n paketointi, näyttäisi lankeavan maksettavaksi kilpailijan rojaltiosuudesta

Alalla aloittavien sopimukset ovat lähtökohtaisesti huonoja, mutta ne on usein määritelty sen verran lyhytkestoisiksi, että artisti voi neuvotella niitä urallaan edistyessään paremmiksi. Ja yhtiö voi helpommin lopettaa yhteistyön artistin kanssa jolle ei näe kovin ruusuisia tulevaisuudennnäkymiä. Tarjonta on kysyntää suurempi. (*)

Toinen kohta liittyy kustannusoikeuksiin, joiden läsnäolo tässä sopimuksessa on minusta pohjattoman outoa. Kilpailijathan ovat lapsia ja kilpailun puitteissa laulavat lähtökohtaisesti muiden säveltämiä kappaleita. Kustannusoikeuksien niputtaminen levytyssopimuksen kanssa on aina kyseenalaistettava. Lisäksi tämä sopimus pyrkii takaamaan Universalille tai sen nimeämälle yhteistyötaholle oikeudet kaikkiin kilpailijan ennen sopimuksen allekirjoittamista mahdollisesti tekemiin kappaleisiin. Jos kilpailijalla on aiempia kustannussopimuksia, näiden piirissä olevat teokset tulee saattaa Universalin kanssa tehdyn sopimuksen piiriin heti niiden päätyttyä. Tai kun ne on irtisanottu. Tämä optio katsotaan tosiaan automaattisesti lunastetuksi Universalin taholta jos kilpailija solmii levytyssopimuksen yhtiön kanssa. Tai jos kilpailija voittaa ohjelman.

Myös kustannussopimus kattaa neljä albumia, eli huomattavan pitkän ajan. Tähän kuuluu myös teoksen suoja-aika, joka ulottuu tällä hetkellä 70 vuoteen artistin kuoleman jälkeen. Näin pitkään kustantaja ottaisi oman osansa artistin radiosoitosta sun muusta koituvasta tulosta riippumatta siitä tekeekö kustantaja mitään edistääkseen kappaleiden suosiota tai tunnettuutta.

Toinen kohta joka pistää silmään on oikeastaan kaikki musiikkiin liittyvään oheistoimintaan liittyvä. Sopimus ensinnäkin vie aika tarkasti kilpailijoilta kaikki mahdollisuudet vaikuttaa siihen millaisia oheistuotteita heidän persooniinsa liittyen tehdään, eli suostumukset videoihin, t-paitoihin ja vastaaviin annetaan jo samalla kun sopimus allekirjoitetaan. Sen lisäksi ettei kilpailija pääse vaikuttamaan esimerkiksi videoiden sisältöön, aika iso osa oheistuotteiden ja markkinointitoimien kustannuksista, mukaan lukien cd:n paketointi, näyttäisi lankeavan maksettavaksi kilpailijan rojaltiosuudesta. Oheistuotteiden myynnin rojaltiosuudet on määritelty valmiiksi optiosopimuksessa. Sopimus sitouttaa kilpailijan yhteensä neljäksi vuodeksi sopimukseen, jonka puitteissa ei ole valtaa vaikuttaa toiminnan sisältöön tai rojaltikehitykseen. Tämä vaikuttaa kohtuuttomalta, varsinkin kun kyseessä on lapsi tai nuori.

Myös mahdollinen kiertuetoiminta kuuluu osallistumisen myötä voimaan astuvien optiosopimusten piiriin.

360-sopimukset, joissa levy-yhtiö hoitaa myös kustannustoimintaa, keikkamyyntiä, oheistuotteisiin liittyvää toimintaa ja muuta artistin elämään kuuluvaa voivat olla oikea valinta joillekin artisteille, mutta eivät missään nimessä kaikille. Varsinkin lasten kohdalla tämän pitäminen jonkinlaisena oletusarvona on aika epäilyttävää. Sopimus pistää osallistujan taiteellisen elämän aika tiukkoihin liiketoiminnallisiin raameihin huomattavan pitkäksi aikaa.

Mielestäni myös se, että levy-yhtiö haluaa prosentteja artistin muilla alueilla tapahtuvasta toiminnasta on aika arveluttavaa, varsinkin kun kyseinen kohta on aika löysää tekstiä eikä esimerkiksi määrittele yhtiön velvollisuuksia mitenkään. Lisää ilmaista rahaa? (*)

Musiikkia voi harrastaa leikkisämmilläkin tavoilla.

Tällaisten sopimusten olemassaolo liittyy viime kädessä musiikkiteollisuuden perusluonteeseen: suurin osa kaikista markkinoille tuupatuista tuotteista ovat tappiollisia. Menestyneistä tuotteista saatavien voittojen täytyy olla tarpeeksi suuria kattaakseen tämän menestymättömän massan tuottamat tappiot.

Mielestäni vanhemman kannattaa aina miettiä tarkkaan, haluaako lapsensa olevan osa tätä liiketoiminnan alaa. Omalla kohdallani jättäisin päätöksen täysi-ikäisille, koska lapsuus on liian lyhyt ja joskus näillä asioilla on kauaskantoiset seuraukset.

Musiikkia voi harrastaa leikkisämmilläkin tavoilla.

Tätä lukiessa tulee pakostikin miettineeksi miten vahvasti omaa ja yhteiskuntamme moraalista laatua määrittelee se, miten kohtelemme itseämme heikommassa asemassa olevia. Kaikki tähän sopimukseen liittyvät kysymykset voi sivuuttaa sillä, ettei kukaan pakota tätä allekirjoittamaan, mutta minusta tuo tuntuu hiukan laiskalta, ellei jopa kyyniseltä. Totta kai tulijoita riittää, oli sopimus millainen tahansa, mutta onko tämä se tapa jolla musiikkiteollisuus haluaa voittonsa ansaita?

 

Tähdellä (*) merkityt kappaleet lisätty jälkeenpäin.

Tähän liittyvät jutut

PMMP-dokumentti leffateattereihin maaliskuussa

PMMP:n viimeistä kahta vuotta seuraava dokumenttielokuva nähdään lähes 20 paikkakunnalla.

PMMP-dokumentille kerätään yhteisörahoitusta

PMMP – Tässä elämä on -dokumenttielokuvan levityskulujen kattamiseksi on käynnistetty yhteisörahoituskampanja.

PMMP: Viimeinen keikka (dvd)

PMMP poistui keikkalavoilta huipulla, mutta huomattavasti parempi niin kuin kehäraakkina.

Entiset Nightwish-tähdet esillä - Nyt on Anetten vuoro astua tv-kameroiden eteen

The Voice Of Finlandin neljännen kauden tähtivalmentajana toimiva Tarja Turunen saa "tv-seuraa" Anette Olzonista, joka on lähtenyt mukaan Tähdet, tähdet -musiikkiohjelmaan. Sarjan uusi kausi starttaa 1. maaliskuuta.Olzonin ohella ohjelmassa nähdään Krista Siegfrieds, Roope Salminen, Mira Luoti, Jesse Kaikuranta, Arja Koriseva, Waltteri Torikka, Laura Voutilainen, Jarkko Ahola ja Markku Aro.Ohjelman tiedote kertoo: "Tähtiartisteja on kaikkiaan kymmenen ja he kohtaavat suuren musiikillisen haasteen lähtiessään tulkitsemaan kymmentä erilaista musiikkiteemaa.

Merkkipaaluja vuonna 2015, osa 5: Nämä levyt julkaistiin kymmenen vuotta sitten

Vuonna 2015 on kulunut jälleen tasavuosikymmeniä merkittävien levyjen julkaisusta. Kokosimme tasavuosikymmenittäin jaotellut katsaukset albumeihin, jotka täyttävät tänä vuonna pyöreitä vuosia.

Omannäköisensä loppu – Magenta Skycode | 20.12.2014 Logomo-teatteri, Turku

Jori Sjöroosin johtama Magenta Skycode lopetti toimintansa kahdeksan vuotta ylistetyn debyyttilevynsä julkaisun jälkeen. Jäähyväiskeikka päättyi kirjaimellisesti tähtisateeseen.

PMMP:n vihoviimeisen keikan dvd-taltiointi kaupoissa – Katso Matkalaulu-maistiainen

PMMP pisti uransa pakettiin reilu vuosi sitten Helsingin jäähallissa. Viimeinen keikka taltioitiin ja taltiointi on nyt kaupoissa dvd-muodossa.