200 miljoonan tv-katsojan edestä härmäläisille rokkiklubeille – Yhdeksännessä Runditentissä Softengine

1.11.2014 15:58

Seinäjokelainen Softengine singahti keväällä Uuden Musiikin Kilpailun (UMK) Suomen karsintojen kautta Euroviisujen finaaliin Kööpenhaminaan. Juuri We Created The World -debyyttilevynsä julkaissut yhtye on saamastaan huomiosta kiitollinen. Laakereille ei kuitenkaan olla jääty lepäilemään. Soundi runditenttasi laulaja-kitaristi Topin ja kitaristi-kiipparisti Ossin ennen Virgin Oilin keikkaa Helsingissä.

Terve mieheen. Kertokaapa aluksi Soundin lukijoille, kuinka pitkään bändi nimeltä Softengine on ollut kasassa?

Ossi: ”Kolme vuotta, josta nykyisellä kokoonpanolla vuosi. Miinus basisti, joka lähti.” 

Miksi se lähti?

Ossi: ”Halusi keskittyä valohommiin, ne oli lopulta enemmän sen juttu.”

Topi: ”Toimii itse asiassa meidän valomiehenä tälläkin hetkellä.”

Eli no hard feelings?

Topi: ”Juu ei semmoisia.”

Paljonko olette ehtineet tehdä keikkoja? Heittäkää karkea arvio.

Ossi: ”Paljonkohan niitä oli viime vuonna, joitain kymmeniä?”

Topi: ”Mun mielestä meillä oli silloin jotain neljäkymmentä keikkaa ennen UMK:ta, sen jälkeisiä tosi vaikea laskea…”

Ossi: ”Villi veikkaus olis viitisenkymmentä.”

Topi: ”Helmikuusta asti ollaan tehty tyyliin joka viikonloppu, parhaimmillaan on ollut viisi keikkaa viikossa.”

Onko joku keikka jäänyt mieleen – hyvässä tai pahassa?

Topi: ”Molempia on ollut kyllä.” 

Ossi: ”Hyvästä päästä löytyy Provinssi tänä vuonna.”

Kotikenttä.

Ossi: ”Jep, Rumba-lavalla soitettiin. Siellä oli teltta aivan täynnä, useita tuhansia ihmisiä katsomassa. Oli todella kova meininki.”

Topi: ”Oltiin viimeinen esiintyjä, joten oli siistiä tajuta, että jengi oli oikeesti tullut kattoon meitä. Kaikki ei mahtuneet sinne telttaankaan.”

Entäpä se ikävä, kiusallinen tai muuten ei niin hyvä keikka?

Topi: ”No sanotaan, että paikassa itsessään ei ollut vikaa, mutta yhden kerran meitsi oli aivan kipeänä, mulla ei lähtenyt ääntä ollenkaan. En ymmärrä, minkä takia me edes vedettiin se keikka – se ois pitänyt ehdottomasti perua. Mentiin kuitenkin ja vedettiin, mä siinä soitin kitaraa ja Ossi yritti vähän laulaa kertosäkeitä.”

Ossi: ”No eihän siitä tullu oikein mitään. Vähän jäi huono fiilis – varsinkin kun yleisö oli tollakin keikalla mahtava.”

Topi: ”Keikan jälkeen kiskottiin huput päähän ja juostiin pois. Ollaan mietitty, että meidän pitäis päästä hyvittämään tämä.”

Ossi: ”Toivottavasti vielä päästään joskus.”

Onko teillä keikkabussi?

Topi: ”Ei oo.”

Ossi: ”Meillä on ihan perus farmari, jolla nytkin tultiin. Bändi plus meidän paitamyyjä tulee sillä. Tekniikka tulee äänentoistofirman rekalla perästä.”

Topi: ”Hetken aikaa meillä oli käytössä basistin isompi 9-paikkainen. Tää on nyt viides tai kuudes keikka kun ollaan hoidettu henkilöautolla. Ollaan mietitty, että pitäskö vuokrata joku vähän isompi, että ois mukavampi mennä, mutta ainakin toistaiseksi homma on toiminut hyvin näin.”

Millaisia aktiviteetteja teillä on keikkamatkoilla?

Ossi: ”Etupenkeillä istujat juttelee, takapenkkiläiset nukkuu tai kuuntelee musaa. Yleensä meillä lentää siellä juttua aika hyvin, mutta ennemmin tai myöhemmin jokainen meistä väsähtää ja iskee luurit korville. Etupenkillä oleva sinnittelee ja yrittää pitää kuskia hereillä.”

Hetki ennen h-hetkeä – onko teille ehtinyt muodostua lavallemenoriittejä?

Topi: ”Meillä ei oo mitään taikauskohommeleita.”

Ossi: ”Tsemppaillaan toisiamme.”

Topi: ”Heitellään läpyt… eipä siinä kummempia.”

Yrittäkää nyt joku riitti kehittää.

Topi: ”Me yritetään!”

Onko Softenginellä linjaa rundilla ruokailun suhteen?

Ossi: ”Varmaan ois ihan tosissaan syytä alkaa syödä terveellisemmin.”

Topi: ”Mitä täälläkin nyt on… aina vähän sipsiä ja leipää ja karkkia… Ei mutta usein on joku ruokailu ihan talon puolesta.”

Te ette ole erityisen tarkkoja ravitsemusasioiden suhteen?

Topi: ”Ei olla. Kunhan vaan saa syödä. Tää on aivan mahtavaa kun nykyään saa syödä keikkapaikoilla! Monesti on tehty keikkoja myös niin, ettei ole ollut mitään – tai ehkä joku limsa parhaassa tapauksessa.”

Vedättekö safkat juuri ennen lavalle menoa, vai hyvissä ajoin ennen?

Topi: ”Varsinainen ruokailu järkätään yleensä jo päivällä. Kyllä mä laulamisen kannalta mietin, että tuntiin–pariin ennen keikkaa en enää syö.”

Te asustelette Seinäjoella. Jos pysytellään Suomessa, niin minne asti sieltä katsottuna keikkareissunne ovat pisimmillään ulottuneet?

Ossi: ”Kouvola ja Rovaniemi on varmaan kaukaisimmat mestat. Rundi on ollut pisimmillään 1 200 kilometriä. Ens kuussa on itse asiassa tulossa samanlainen.”

Topi: ”En mä tiedä onko ne rundeja, mutta tällasia muutaman päivän jyystöjä.”

Ossi: ”Viikonloppureissuja.”

Oletteko huomanneet paikkakuntakohtaisia eroja yleisössänne?

Topi: ”Yleensä mitä pienempi paikka, sitä fanaattisempi meno. En tiedä mistä se johtuu. Ehkä pienemmillä paikkakunnilla järjestetään liian vähän keikkoja. Sali on ollut täynnä paikoissa, joista mä en oo koskaan edes kuullut.”

Onko olemassa tyypillistä Softengine-fania?

Ossi: ”Jos otetaan esimerkiksi joku kauppakeskuskeikka, jonne pääsee alaikäiset, niin siellä on eniten 11−14-vuotiaita tyttöjä. Sitten taas klubikeikoilla on kyllä ihan laidasta laitaan.”

Topi: ”Mua on yllättänyt, että aika paljon on tullut keski-ikäisiä kattomaan.”

Ossi: ”Mutta kyllä näillä klubeillakin aina eniten on nuoria naisia.”

Sittenhän kaikki on hyvin?

Ossi & Topi: ”Hehee, niin…”

Tuleeko ne keski-ikäiset myös sinne kauppakeskuksiin?

Topi: ”Ei ne tuu, kyllä ne näille klubeille pakkaa. Täällä näkee myös tämmöisiä meidän ikäisiä äijiä.”

Osasyynä lienee sekin, että näiltä saa kaljaa. Mitäs siitä tuumitte?

Topi: ”Ei mitään, Ossi on vielä alaikäinen!”

Ossi: ”Kokislinjalla mennään.”

Entäpä keikan jälkeen – alkaako armoton analysoiminen?

Ossi: ”Ennen meillä oli kova puinti aina keikan jälkeen. Nykyään ei tunnu niin järkevältä ruveta heti puimaan, jos meni joku kieli poikki. Tärkeintä on, että jäisi hyvä fiilis siitä keikasta.”

Topi: ”Ei me ruveta syyttelemään ketään. Jos on ollut hyvä keikka, niin fiilistellään sitä tosi paljonkin. Joskus mennään juttelemaan ihmisten kanssa tai jakamaan nimmareita – paikan meiningistä riippuen.”

Ossi: ”Yleensä vasta seuraavan viikon bänditreeneissä summaillaan, jos viikonlopun keikalla kävi jotakin sellaista, joka kaipaisi muutosta.”

Miltä näyttää Softenginen tulevaisuus, mikä haave odottaa seuraavaksi toteutumistaan?

Topi: ”Tässä varmaan skippaillaan armeijaa vielä muutama vuosi, niin kauan kuin kysyntää riittää. Tammikuussa mennään Eurosonic-festarille Hollantiin, se jos poikis jotain, niin olis mahtavaa. Tavastialle ois kiva päästä.”

Ossi: ”Tavastia ois kyllä…”

Lopuksi napataan talteen Softenginen vinkit muille nuorille bändeille. Mitä on syytä pitää mielessä musiikkia ja keikkoja tehdessä?

Topi: ”Pitää osata miettiä hommia yleisön näkökulmasta. Onko yleisöllä oikeasti hauskaa teidän keikoilla, mitä yleisölle halutaan antaa ja mitä halutaan tehdä siellä lavalla. Tuleeko jengi kattoon teidän soittamista, vai solistin hiuksia, vai tuleeko ne bilettään. Löytäkää oma juttunne. Kaiken lähtökohtana on kuitenkin oltava hyvät biisit.”

Ossi: ”Eipä lisättävää tuohon, ihmisillehän sitä musiikkia tehdään.”

 


Teksti ja kuvat: Eero Tarmo

Lisää luettavaa