CHILDREN OF BODOM: Follow The Reaper | Soundi

CHILDREN OF BODOM: Follow The Reaper(Spinefarm)

Muutama vuosi sitten Something Wildia väsännyt porukka ei olisi voinut kuvitellakaan joskus säveltävänsä Follow The Reaperin kaltaista levyä. Children Of Bodom teki pahaa jälkeä jo tuolloin, ainakin yksittäisten biisien muodossa, mutta nyt, pari vuotta myöhemmin, tullaan täydellä rintamalla ja tullaan yli rajan saman tien. Follow The Reaperilla soittaa kypsempi bändi ja monitahoisempia biisejä kuin osasi etukäteen ajatellakaan.
Follow The Reaper on sikäli erilainen levy kuin edeltäjänsä, että se ei lyö heti kättelyssä tajua hämärän rajoille, vaan kypsyttelee kostoaan hiljalleen. Downfallin, Warheartin tai Lake Bodomin kaltaista välitöntä viihdyttäjää ei löydy, mikäli mukaan ei lasketa jo platinaa myynyttä sinkkua Hate Me!, vaan tasaisen vahvan vallin kanssa saa tehdä työtä sen täysin tajutakseen. Kaikki viitteet kulutuksen kestävyyteen ovat siis kohdallaan.
Rikkaamman ja painavamman soundin lisäksi huomio kiinnittyy nopeasti koskettimien lisääntyneeseen esillepanoon. Kosketinsoolot ja -taustat virtaavat huomattavasti vuolaammin kuin vielä Hatebreederillä. Progeiluun eri sentään syyllistytä, sillä sovitukset sallivat vapautuneemman revittelyn rankkuuden kärsimättä. Kitaroistakin lähtee huikeita kuvioita ja koskettimien ja kitaroiden kilpajuoksut nousevatkin yhdeksi levyn nautittavimmista piirteistä. Eipä uskoisi, kun muistetaan, kuinka ärjystä bändistä on kyse. Esimerkiksi Dimmu Borgirin levyllä näin pitkät luritukset naurattaisivat kuoliaaksi. Muutenkin Bodom luottaa entistä useammin näppäriin sävelkulkuihin lanaamisen sijaan ja Follow The Reaper on kuin taikaiskusta ilmavampi.
Hitaasti rouhiva Every Time I Die on osoitus siitä, että Bodom menee koko ajan eteenpäin. Tällaista biisiä ei Hatebreederin perusteella tiennyt tulevaksi. Hate Me!, joka on äkäinen kuin viikatemiehen soundtrack harvennushakkuulle, kilahtelee vielä vanhan Bodomin malliin, vaikka uudempaa rakennetta edustaakin. Kutsuvat kosketinjipot omaava temponvaihtokieputtelu Mask Of Sanity on haudattu väärään paikkaan levyn keskelle. Näin vahva tykyttely olisi omimmillaan heti aloitusbiisistä seuraavana.
Ohi mennessään Bodom tulee haistattaneeksi paskat ällömetallistien kuninkaalle Kornille. Follow The Leader? Ja vitut, viikatemiehen perään koko sakki! 

Arvio julkaistu Soundissa 11/2000

Tähän liittyvät jutut

Kolmen päivän popjoulu keskellä kesää – Ruisrock 2014 | 4.–6.7. Turku

Ruisrock juhlittiin heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Turun Ruissalossa jo 45. kertaa. Toimittajamme olivat paikalla ja raportoivat kokemastaan sanoin ja kuvin.

Suomalainen superyhtye: ainakin yksi keikka vielä?

Vähintäänkin nimekäs The Local Band - Olli Herman, Alexi Laiho, Jussi69 ja Archie Kuosmanen - esiintyi Turun Ruisrockissa sunnuntaina 6. heinäkuuta.Laihon Facebook-kommentti kertoo jotakin meiningistä: "I headed back to Turku for the Local Band show and holy fuck that was so much fun that words cannot describe the awesomeness... I mean having grown up with 80's glam shit and now being able to play those songs live with your friends (the other crazy 80's dirtbags) is not a shabby way to spend your day off I'll tell you that!

Välitodistusaineistoa Ruissalosta

Ruisrock vuosimallia 2014 päättyy tänään. Kokosimme pienen kuvakatsauksen Ruissalon kansallispuiston kahden ensimmäisen päivän tapahtumista, olkaa hyvät.

Jatkuvatko Children Of Bodomin grillijuhlat?

Children Of Bodom tarjosi Tuska-festivaalilla erittäin hienon show'n, sillä yhtyeen kanssa estradille nousivat jyväskyläläisen thrashkomeetta Lost Societyn miekkoset, jotka pyörittivät lavabaaria ja -grilliä. Pyrot paukkuivat, autonrämät kolisivat ja aurinko paistoi.Katso kuvia Soundin Facebookissa!Kysymys kuuluukin, jatkuuko tämä loistava meininki Turun Ruisrockissa? Children Of Bodom nimittäin esiintyy perjantaina 4. heinäkuuta ja Lost Society on puolestaan tulessa lauantaina.- Niin, jatkuvatko COB-grillijuhlat Turguses?

"Emme tuoneet ukkosta... oletko pettynyt?" - Tuska ylitti yleisötavoitteensa

Jo seitsemättätoista kertaa soinut Tuska Open Air Metal Festival keräsi Suvilahteen reilusti raskaan musiikin ystäviä.Tiedote kertoo: "Dimmu Borgirin, Anthraxin ja Emperorin tähdittämä Suomen suurin metallifestivaali keräsi kolmen päivän aikana yhteensä 24000 kävijää.

Suomalaismuusikko pulassa futiskentällä: Vastassa oli joukko Ruotsin maajoukkueen tähtiä!

Jututimme MM-kisojen kunniaksi jalkapallosta kiinnostuneita muusikoita. Soundin kesänumerosta löytyy enemmänkin tarinaa, mutta tässäpä hieman esimakua. Futistarinan ykkösosa löytyy puolestaan täältä.Kysymykset:1. Mikä maa voittaa MM-kultaa ja miksi?2. Mikä on unohtumattomin jalkapalloon liittyvä kokemuksesi?Simo "Sipe" Santapukki - Apulanta:1. Chile yllättää ja voittaa koko turnauksen! Heillä on huippupelaajia Etelä-Euroopan rahaliigoissa, jotka jäävät julkisuudessa paistattelevien brassien, italiaanojen ja espanjalaisten varjoon. Ei kuitenkaan pelillisesti.

Tuska Open Air -festivaalille saapuu melkoisia erikoisnimiä

Helsingin Suvilahdessa 27.– 29. kesäkuuta järjestettävä Tuska Open Air Metal Festival on kiinnittänyt ohjelmistoonsa myös hieman spesiaalimpaa metalliosaamista, sillä festivaalin lavoille kapuavat israelilainen Orphaned Land, taiwanilainen DieSear ja kiinalainen Ego Fall.Kotimaisia Tuska-nimityksiä ovat Lost Society, Mr. Peter Hayden, Cutdown, Psykoanalyysi, Cannibal Accident, Amendfoil, Shear ja Arion.Aikaisemmin varmistuneita esiintyjiä ovat mun muassa Dimmu Borgir, Anthrax, Emperor, Children Of Bodom, Carcass, Philip H.