LADY GAGA & TONY BENNETT: Cheek To Cheek

Arvio julkaistu Soundissa 11/2014.
Kirjoittanut: Juho Kankaanpää.

Arvio

LADY GAGA & TONY BENNETT
Cheek To Cheek
Sony

Megatähti Lady Gagan uusimpaan projektiin on helppo suhtautua skeptisesti. Cheek To Cheekilla hän versioi veteraanilaulaja Tony Bennettin kanssa katsantokannasta riippuen joko ihania ikivihreitä tai pitkästyttävän puhkikulutettuja viihdejazz-standardeja, joita ovat esittäneet kaikki suuret nimet Ella Fitzgeraldista Sarah Vaughaniin. Levyn kannessa kabareemaisesti tälläytynyt laulajatar keikistelee köyhän miehen Sinatran vieressä − kuvasto on yhtä rasvainen kuin vuonna 2010 kohun aiheuttanut pekonipukukin.

Mutta ennakkoluulot hiiteen! Huolimatta pop-taustastaan − tai ehkä juuri siksi − Gaga osaa heittäytyä niin sanotun suuren amerikkalaisen laulukirjan sävelien vietäväksi ja omaksua jazz-diivan roolin. Monotonisista konepoppirenkutuksistaan tunnettu tähti paljastuu taitavaksi ja rohkeaksi laulajaksi, jonka äänessä on eloa ja kujetta.

Kaksikko esittää yhdessä yhdeksän laulua, ja yhteistyö sujuukin mukavan rempseästi. Molemmat tähdet saavat myös oman kappaleensa, Gaga Lush Lifen ja Bennett Sophisticated Ladyn. Bennettin keskinkertaisen soolon aikana kuitenkin huomaa, että hän jää auttamattomasti naissolistin varjoon. Ikämiehen charmi kuulostaa nimittäin hetkittäin liian rutinoituneelta ja siksi falskilta.

Kuten asiaan kuuluu, kappaleiden sovitukset on toteutettu laajalla soitinpaletilla, ja puhallin-, jousi- ja lyömäosaston ansiosta jälki onkin täyteläisen svengaavaa. Sovituksissa on kuitenkin liikaa Las Vegasin viihdeorkesterin vauhtia, sillä melodiat ja tunnelmat välittyisivät hienovaraisemminkin.

I Can’t Give You Anything But Love raikaa yksioikoisesti kuin amerikkalainen joululaululevy − kappaleen kauneus on hukkunut sovituksen nyanssittomuuteen. Toisaalta esimerkiksi Let’s Face The Music And Dancen modernin räväkkä sovitusratkaisu on toimiva. Sovitusten lisäksi myös kappalevalintoja voisi kritisoida − ne ovat ikivihreistä turvallisimpia.

Levyssä siis on puutteensa. Varmaa silti on, että tällä albumilla Gaga yrittää liittää itsensä suurten viihdetaiteilijoiden jatkumoon ja varmistaa paikkansa populaarimusiikin suurten joukossa. Onnistumista tosin voi arvioida vasta vuosikymmenien päästä.

Lisää luettavaa