Arvio: Keijukaisrockia vailla biisilähtöisyyttä – Härmälän Mimosan levoton albumi tarjoaa yllätyksiä ilman juonta

Arvio julkaistu Soundissa 3/2023.
Kirjoittanut: Virpi Päivinen.

Arvio

Härmälän Mimosa
Saatana saapuu hermostoliittoon
Alakulttuuritalo

Härmälän Mimosa -nimessä on kiehtova kaiku, eikä levyn nimi Saatana saapuu hermostoliittoon ainakaan vähennä kiinnostusta. Kyseessä on helsinkiläinen psykedeelistä folkia loihtiva orkesteri, jonka toisella pitkäsoitolla soivat akustiset instrumentit elektronisin vivahtein.

Kuuhunmaatunut tanssittaa metsien kaunosieluja unelmapop-kitaroin. Astetta usvaisemmille kukkaniityille vie kesäinen balladi Hämärtää. Runollisissa lyriikoissa sukelletaan ihmisyyteen sekä rakastetaan aurinkoa ja muita taivaankappaleita. Eteerinen lauluääni johdattaa musiikkia, joka ajelehtii suurelta osin kuin elokuva ilman juonta. Biisilähtöisyys on korvattu soundein ja tekstuurein. Parhaat elämykset antaa taiderock-pläjäys Aortta, jonka äänimaailmasta voi bongata metallisia ylläreitä. Huomionarvoisia ovat myös puoliminuuttinen äänitaideteos Katedraali sekä jylhänkaunis sovitus ikiaikaisesta virrestä Aurinkomme ylösnousi.

Meno on kaikin puolin ennakkoluulotonta ja porukka nauttii eittämättä musagenrejen sekoittelusta. Levottomat ja ryhdittömät kappaleet tekevät tunnelmasta kuitenkin melko epämääräisen. Keijukaisrockin rakastajille levy toimii varmasti silti.