ERI ESITTÄJIÄ: Plastic Sampler Vol. 1

Arvio julkaistu Soundissa 03/2004.
Kirjoittanut: Mikko Meriläinen.
90-luvun puolivälissä perustettu Plastic Passion oli alunperin Suomen goottiskeneä käsittelevä lehti, josta pian kehittyi lähinnä synkistelyyn keskittynyt levy-yhtiö. Yhtiön toinen äänite oli 1996 julkaistu goottikasetti Plastic Sampler vol 1, joka julkaistaan nyt remasteroituna ja cd-formaatissa.

Arvio

ERI ESITTÄJIÄ
Plastic Sampler Vol. 1
Plastic Passion

90-luvun puolivälissä perustettu Plastic Passion oli alunperin Suomen goottiskeneä käsittelevä lehti, josta pian kehittyi lähinnä synkistelyyn keskittynyt levy-yhtiö. Yhtiön toinen äänite oli 1996 julkaistu goottikasetti Plastic Sampler vol 1, joka julkaistaan nyt remasteroituna ja cd-formaatissa.

Levy esittelee oman aikansa suomigoottiskeneä, tosin mukana on perusteettomasti myös pari saksalaista näytettä. Nykyisin goottina käsitetään HIMin ja The 69 Eyesin kaltaiset yhtyeet, mutta tämä kokoelma osoittaa, kuinka monipuolisesti goottia voi tehdä esimerkiksi etuliitteillä folk-, industrial- ja syntikka- varustettuna.

Ellei goottiin ole täysin hurahtanut, kääntää tällainen mystis-romanttinen synkistely suupielet usein väärään suuntaan, eli ylöspäin. Lähinnä sanoituksissa toistuvista tahattoman koomisista hetkistä huolimatta Plastic Sampler kuitenkin onnistuu esittämään genrensä pääasiassa vakuuttavasti.

Varsin monta komeaa esitystä levylle mahtuu, etunenässä nykyisin Fu-Tourist- ja PMMP-yhteyksistä tunnetun Jori Sjöroosin vanha yhtye This Empty Flow, jonka äärimmäisen hidas, synkkä ja kaunis Of Blossom And Decay on levyn ehdoton helmi. Hienoja ovat myös Dreamtimen Servants, Neverwoodin First Try, sekä [Active] Media Diseasen This Room.

Sen sijaan lyhyen harha-askeleen raskaan gootin puolelle ottanut Hundred Million Martians osoittaa tehneensä oikean ratkaisun pysyessään sittemmin powerpop-yhtyeenä. Muutama muukin häiritsevän kömpelö esitys epätasaiselta levyltä löytyy, mutta kokonaisuuden nostaa kuiville kaikesta välittyvä vilpitön ja asialleen ehdottoman omistautunut asenne. Tämä musiikki on tehty suurella, mustalla sydämellä.

Osa levyn yhtyeistä on jo kuopattu, ja osa on muuttanut tyyliään. Olisikin mielenkiintoista kuulla vastaavanlainen näyte skenen nykytilasta.