Einherjerin viikinkimetalliveteraanit ovat ehtineet kahdeksanteen albumiinsa. North Starilla lauletaan pelkästään englanniksi, mutta muilta osin jatketaan pitkälti siitä mihin pääosin norjankielisellä Norrone Sporilla (2018) jäätiin. Luvassa on siis keskitempoista metallia ajoittaisilla folk-melodioilla, humpparytmeillä ja muinaisaikojen fiilistä luovilla vasaraniskuilla höystettynä.
Einherjer lokeroidaan usein folkbläkkikseksi, mutta North Starilla black metal -vaikutteet ovat levyn parhaan biisin The Blood And The Ironin tuplabasarijytkettä ja vokalisti Sigurd Olaisenin örinälaulua lukuun ottamatta jätetty taka-alalle. North Starin sekoitus raskaampaa viikinkimetallia, esimerkiksi West Coast Groovella kuultavaa humppaa ja Kiss-tyylisiä perusrock-kitarasooloja on lopulta aika sekava.
Promokuvissa irvistellään totisen näköisinä, mutta ”behold the west coast groove / we’re the norsemen / we party on” -tyyliset sanoitukset eivät ehkä ole ihan linjassa muun imagon kanssa. North Star heittelehtii laidasta laitaan niin tyylilajiensa kuin laatunsakin puolesta. Parhaimmillaan bändin takovat groovet toimivat erinomaisesti, mutta ei levylle kovin montaa hyvää biisiä ole päätynyt.