Kaunis rietas onnellinen
Ohjaus: Selma Vilhunen, rooleissa: Oona Airola, Jari Virman, Maija Paunio, Taneli Mäkelä
Arvosana: 4/5
Aloitetaan tiivistyksellä: Kaunis rietas onnellinen on harvinaisen onnistunut elämäkertaelokuva. Sen pohjustetaan olevan todellisiin tapahtumiin pohjaavaa fiktiota, mutta elokuvan kasvutarina on uskottava, maanläheinen ja tarkkanäköinen kuvaus tuskallisesta ihmissuhteesta.
Elokuva alkaa 1980-luvulta. Kaija Kokkola on nuori laulaja, jonka yhtye rakentelee uraansa treenikämpällä ja pikkukeikoilla. Kokoonpano ei löydä suurta suosiota, mutta Kokkolan ja bändin kosketinsoittajan, musiikkiin intohimoisesti suhtautuvan Markku Impiön välillä alkaa kipunoida. Kaksikon välille syntyy suhde, joka muuttuu myöhemmin avioliitoksi.
Kokkola joutuu jättämään esiintymislavat, kun isän menettämisestä juontuva trauma käy liian vaikeaksi käsitellä. Impiö jatkaa musiikin tekemistä, ja kun mies esittelee vaimolleen uusimman sävellyksensä nimeltä Kuka keksi rakkauden, kumpikin ymmärtää, että käsissä on jotain erityistä. Kokkola ryhtyy jälleen tulkitsemaan miehensä kirjoittamia kappaleita, ja pian hän onkin koko kansan tuntema Kaija Koo.
Kun musiikkiura ampaisee nousukiitoon, perhe-elämä alkaa vastaavasti rakoilla. Kaijan ja Markun aiemmin lämminhenkiseen liittoon hiipii kateutta, kylmyyttä ja katkeruutta, joita aviomiehen alati kiihtyvä alkoholinkäyttö pahentaa. Tilanne kehittyy vuosien mittaan niin myrkylliseksi, että liiton kummankin osapuolet elämät uhkaavat suistua tyystin raiteiltaan.
Kaunis rietas onnellinen on ennen kaikkea näyttelijöiden juhlaa. Sen kirkkaimpana tähtenä loistaa vavahduttavan roolisuorituksen tekevä Oona Airola. Hänen esittämänsä Kaija Koo ei ole pelkkä uhri vaan ennemmin liittonsa puolesta loppuun asti taisteleva nainen, joka joutuu lopulta asettamaan rajan sille, mikä on tarpeeksi.
Myös Jari Virman tekee erinomaista työtä. Hän rakentaa Markku Impiöstä rikkinäisen, monimutkaisen miehen, josta luonteen synkät puolet vievät lopulta voiton.
Suuren maailman artistielokuvissa musiikki on suuressa roolissa, mutta Kaunis rietas onnellinen on antaa sille rajatummin tilaa. Jos Elton Johnin, Queenin ja Bruce Springsteenin vaiheista kertovissa teoksissa on riittänyt näyttäviä keikkakohtauksia, Kaija Koo -elokuva nojaa ennen kaikkea draamaan.
Se draama onkin niin maanläheistä ja samaistuttavaa, että artistius ja tähteys ovat elokuvassa toissijaisia asioita. Vastaavanlaisia tarinoita löytyy kaikenlaisista perheistä. Kultalevyt ja Emma-palkinnot kätkevät taakseen tavallisen suomalaisen arjen.
Elokuva ei olekaan tarina Kaija Koon henkilökohtaisesta kasvusta ongelmien ohi stadionluokan sooloartistiksi. Ennemmin se on universaali tarina selviytymisestä: siitä, miten sysimustien aikojen läpi on mahdollista puskea, ja vaikka paljon täytyisi jättää taakse, edessä voi häämöttää valoisa tulevaisuus.