On maaliskuu 2022 ja mutkikkaan metallin pioneeri Dream Theater esiintyy New Yorkin Beacon Theatressa. Tässä ei ole mitään uutta, sillä yhtyeen työnkuvaan sattuu kuulumaan keikkojen soittaminen. Se taas on hyvinkin erikoista, että yleisön puolella matemaattisia musiikkitouhuja seurailee mies, jonka jokainen paikalle saapunut diggari tunnistaa: Dream Theaterista vuonna 2010 kohun saattelemana poistunut Mike Portnoy on tullut katsomaan vanhan yhtyeensä keikkaa.
”After 36 years, I finally got to see my 1st DT show last night”, Portnoy päivittää myöhemmin – ja julkaisee samalla kaverikuvia takahuoneen puolelta. Kun tieto keikkavisiitistä leviää, Dream Theaterin fanien mielessä on vain yksi ajatus. Voisiko Portnoy – yhtyeen takavuosien pomo kitaristi John Petruccin ohella – palata ryhmän vahvuuteen?
Huhumylly oli toki lähtenyt jauhamaan jo aiemmin, sillä siviilissä kavereina pysyneiden Portnoyn ja Petruccin ammatilliset välit olivat lämmenneet mukavasti jo 2020. Tuolloin Portnoy oli soittanut rummut Petruccin Terminal Velocity -sooloalbumille, ja myöhemmin hänestä tuli myös Petruccin soolobändin liverumpali. Eikä toki unohdeta Portnoyn, Petruccin, Dream Theater -kosketinsoittaja Jordan Rudessin ja Tony Levinin Liquid Tension Experiment -projektin kolmatta levyä, joka ilmestyi keväällä 2021.
Vaikka 2020-luvun alkupuolella oli poreillut lupaavasti, Beacon Theatren iltama onnistui nostattamaan bändin diggarikunnan kollektiiviseen selkäpiihin kylmiä väreitä oikein kunnolla. Syynä oli se, että Portnoy ja laulaja James LaBrie tapasivat ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen.
Tämän kynnyksen yli astuminen ei ollut ihan itsestään selvää, sillä 2010-luvulla kaksikon välille mahtui kaikenlaista sanailua. Yksi eniten kulmakarvoja nostattaneista tapauksista oli Portnoyn lausahdus Liquid Tension Experimentistä: ”It was like Dream Theater without annoying vocals. It was perfect.”
– Olin Beaconin backstagellä alkuillasta, kun sain Johnilta yllättäen viestin. Hän kertoi Miken tulevan paikalle. John lisäsi: ”Onko sinulle okei, jos hän tulee moikkaamaan meitä keikan jälkeen?”
Äänessä on Soundille Kanadan-kodistaan pirauttava James LaBrie. Pienen huokaisun jälkeen laulaja jatkaa.
– Ensin olin hyvin hämmentynyt, mutta ei mennyt aikaakaan, kun tulin siihen tulokseen, että totta hemmetissä haluan nähdä vanhan ystäväni ja musiikillisen veriveljeni.
– Soitimme konsertin ja Mike tuli sovitusti backstagelle. Minua taisi hieman jännittää, mutta jää – jos sellaista edes oli – suli väliltämme välittömästi. Halasimme lämpimästi ja juttelimme varsin pitkään kaikenlaisista asioista. Välillämme ollut ilma todellakin puhdistui, ja se tuntui aivan hemmetin hienolta.
Oliko tämän jälkeen selvää, että Mike Portnoyn ja Dream Theaterin polut yhdistyvät jälleen?
– Vielä tuolloin emme puhuneet sanallakaan mistään reunion-jutuista. Mutta jos olen ihan rehellinen, kyllähän jossain mielen perukoilla alkoi kuplia yhä vahvemmin ajatus, että voisimme palata yhteen.
Käsittämättömän vaivatonta
Lokakuun 2023 lopulla odotettu uutinen saapui: Dream Theaterin perustajajäsen palaa kotiin kolmentoista vuoden jälkeen, ja ansiokkaasti yhtyettä tuona aikana tahdittanut Mike Mangini saa etsiä uuden työpaikan.
– John pirautti minulle kesäkuussa 2023. Hänellä oli ihan asiaakin: Dream Theaterin rumpalin paikka olisi minun, jos kiinnostusta löytyy. Selässäni kulkee nytkin kylmiä väreitä, kun muistelen tuota keskustelua. Vastausta ei tarvinnut miettiä kauheasti, Mike Portnoy kertoo puhelimessa.
– Kokoonnuimme ensimmäistä kertaa saman katon alle helmikuussa 2024 ja aloitimme saman tien uuden studioalbumin valmistelemisen. Ja arvaapa mitä? Kun ryhdyimme soittamaan ja säveltämään, minusta tuntui vahvasti siltä kuin en olisi ollut päivääkään pois. Se oli hyvin hämmentävää: aivan kuin olisimme alkaneet valmistella Black Clouds & Silver Linings -albumin [2009] seuraajaa ilman minkäänlaista taukoa!
James LaBrie on samoilla linjoilla.
– Ottamatta mitään pois edellisiltä levyiltämme, kyllähän uuden Parasomnian tekeminen oli käsittämättömän… vaivatonta. Äläkä käsitä väärin: paiskimme nytkin hommia selkä vääränä, mutta kaikki palaset loksahtivat kohdilleen saman tien.
– Mike Portnoy, John Petrucci ja basisti John Myung aloittivat musisoimisen vuonna 1985. Sitten he soittivat yhdessä neljännesvuosisadan, tuhansien ja taas tuhansien tuntien ajan. Kun he jatkoivat yhdessä talvella 2024 pitkän breikin jälkeen, heidän työskentelynsä seuraaminen oli aivan mieletöntä. Kolmikko, tietenkin Jordanilla täydennettynä, tuntui ymmärtävän toistensa musiikillista kieltä pienimpiäkin häivähdyksiä ja sävyjä myöten. Mikä voisi olla hienompaa, kun puhutaan rockin soittamisesta?
Ensimmäinen yhdessä kirjoittamanne uusi kappale oli Night Terror. Se kertoo lahjomatonta kieltään juuri tämän Dream Theater -kokoonpanon kemiasta.
– Pelkästään se, miten Night Terror alkaa… Kappaletta rakennetaan tuttuun Dream Theater -tyyliin. Siellä on Miken huikea rumpufilli, klassisia Petrucci-riffejä ja niin edelleen. Pitkän linjan fanit pystyvät löytämään kappaleesta monia juttuja, joista tulee mieleen vanhan liiton Dream Theater, LaBrie kehuu.
– Kun saimme Night Terrorin ensimmäisen version valmiiksi, teimme siitä raakanauhoituksen. Otin sen mukaan, kun menin käymään perheeni luona sävellysprosessin välipäivinä, ja soitin biisin läheisilleni ja muutamille muille tutuille. Kaikki tuntuivat lentävän perseelleen, sillä kappale oli jo demovaiheessa niin pirskatin hyvä, Portnoy kertoo.
– Jos mietin Parasomnian muita avainbiisejä, en voi olla nostamatta esiin The Shadow Man Incident -päätösnumeroa. Se kestää parikymmentä minuuttia, ja kuten arvata saattaa, sävellyksessä tapahtuu vähän kaikenlaista. Rakastan pitkiä, eeppisiä ja polveilevia kappaleita, sillä niiden soittaminen on vuodesta toiseen selittämättömän hienoa. Olen todella iloinen, että Parasomnia loppuu tällaiseen järkäleeseen!
Väkeviä tunteita
Studio-olosuhteissa tasapainon saman tien löytäneen uusvanhan Dream Theaterin varsinainen tulikoe osui viime lokakuuhun. Tuolloin yhtye aloitti mittavan Euroopan-kiertueen, ensimmäisen Mike Portnoyn kanssa noin viiteentoista vuoteen.
– Päätimme aloittaa haastavimmasta paikasta – sieltä, missä on eniten mediaa ja niin edelleen – eli Lontoon O2-areenalta. Vaikka olimme treenanneet erittäin huolellisesti, olin silti kuin tulisilla hiilillä pitkään ennen iltamaa. Rundin aloituskeikka on aina haastava, sillä harjoittelu on harjoittelua ja tositoimet asia erikseen. Armoton jännitys ja muut väkevät tunteet olivat ihan omassa luokassaan, Portnoy puistelee päätään.
– Onneksi Lontoon-konsertti sujui hyvin emmekä koomailleet mitenkään isommin. Mutta kyllähän kiertueen piti edetä ehkä viikon verran ennen kuin kykenin oikeasti nauttimaan soittamisesta. Itse asiassa aloimme olla parhaassa iskussa suunnilleen siinä vaiheessa, kun rundi saapui Suomeen!
James LaBrien muistot ovat samansuuntaisia.
– Tilanne oli erittäin jännittävä. Tai oikeastaan se oli kauhistuttava… Kun sitten nousimme lavalle Lontoossa, näky oli odotetun kaltainen: tuhannet kamerat kuvasivat ja kaikki seurasivat touhujamme suurennuslasilla. Tai siltä se ainakin tuntui. Kun keikka oli lopulta onnistuneesti ohi, olimme aivan hemmetin helpottuneita!
Sittemmin taakse on jäänyt kolmisenkymmentä konserttia. Lisää on luvassa, ja paljon, jos naurunrämäkkään haastattelun päättävää rumpalia on uskominen.
– Kierrämme tämän vuoden loppupuolelle asti. Ehkä pidempäänkin. Sitten alamme tehdä uutta albumia. Sen jälkeen rundaamme lisää. Bändi perustettiin neljäkymmentä vuotta sitten, mutta nyt tuntuu, että mehän olemme pikkuhiljaa vasta pääsemässä vauhtiin!