Arvio: Girlpuppyn maailmasta palattuaan oma elämä ei enää tunnukaan niin pahalta – Sweetness on todella tasapaksu keitos

Arvio julkaistu Soundissa 3/2025.
Kirjoittanut: Nuutti Heiskala.

Arvio

Girlpuppy
Sweetness
Captured Tracks

Atlantan Girlpuppy eli Rebecca Alexis Harvey tarjoaa levyllisen huonosti kirjoitettuja ja laulettuja biisejä sydänsuruista ja kusipäisistä existä.

Sweetnessin keitos poppia ja in­dierockia countrysävyillä on todella tasapaksu. Joka biisi kuulostaa niin sävellyksen, sanoitusten kuin sovituksenkin puolesta samalta. Onneksi levy kestää vain 33 minuut­tia. Painajaisunen tavoin parasta on, että levy loppuu ja Girlpuppyn maailmasta palattuaan oma elämä ei enää tunnukaan niin pahalta.

Kai tässä ollaan hakemassa sa­mankaltaista kuuntelijakuntaa kuin Phoebe Bridgersillä tai Taylor Swif­tillä, mutta vastaava ammattimai­suus puuttuu täysin. Vaikka mukaan on saatu isompia nimiä The War on Drugsin Dave Hartleysta Beach Fossilsin Tommy Davidsoniin, tuntuu ettei kukaan ole oikein tiennyt, mitä levyllä ollaan tekemässä.

Edellisellä albumillaan When Im Alonella (2022) Harvey nojasi vah­vasti kollaboraattoreihinsa, mutta Sweetnessin hän on säveltänyt kokonaan itse – vaikkei soita mi­tään instrumenttia. Lienee osittain epätavallisen tekotavan syytä, että sovitukset ovat päätyneet niin ge­neerisiksi, mutta huonoista biiseis­tä Harvey saa syyttää vain itseään.