Eemeli Lehtosen, Tomi Helomaan ja Matti Kallion muodostama Kuolemankello yhdistelee perinteistä heavy rockia protometalliin rouhealla ja groovaavalla tavalla. Perkeet on trion debyyttialbumi.
Bändin oman kuvailun mukaan se soittaa musiikkia, jollaista syntyisi, jos Tuomari Nurmio päätyisi jammailemaan Black Sabbathin kanssa. Kuvaus on varsin osuva. Päähäni pulpahti myös ”Lännen-Jukka goes stoner” -mielleyhtymä, eritoten Paarmojen herra -avausraidasta. Jotain ismoalankomaistakin on ehkä aistittavissa.
Pääosissa ovat kuitenkin riffi ja groove. Tarttuvuuskerroin on suuri, eikä biiseissä ole mitään ylimääräistä. Kolmestatoista kappaleesta vain yksi kellottaa yli kolme minuuttia. Harvinaista kyllä, joidenkin biisien kohdalla niiden toivoisi jopa jatkuvan vähän kauemmin. Se jos jokin on hyvä merkki, vaikkakin ehdottomasti parempi niin, että pysytään tiukasti asian ytimessä.
Kokonaisuuden kruunaa orgaaninen tuotanto, joka saa fuzzit surisemaan lämpimästi ja rummut paukkaamaan jykevästi.
Kolmikon aiempi kokemus näkyy ja kuuluu, sillä Kuolemankellon paketti on heti kättelyssä hyvin kasassa. Vahva suositus ja volyymit mieluiten mahdollisimman tappiin.