BUJU BANTON: Unchained Spirit

27-vuotias, marooneista (vuosisatoja viidakossa vapaina eläneistä karkuriorjista) polveutuva Mark Anthony Myrie alias Buju Banton breikkasi Jamaikalla jo 12-vuotiaana. Kuuden albuminsa mittaan käheällä äänellä toustaava DJ on koko ajan laajentanut skaalaansa ja laulaakin nykyään vakuuttavasti. Unchained Spirit jatkaa viisi vuotta sitten rastaksi kääntyneen Bujun tyylipujottelua komeasti useiden eri tuottajien (muun muassa Donovan, Tony Kelly, Steely & Clevie ja Banton itse) kera.
Liikkeelle lähdetään herkästi hepreaksi lauletulla Introlla ja perheyhtye Morgan Heritagen Grampsin sekä Dean Frazer fonin kanssa tulkitulla 23rd Psalmilla. Slide-kitaran ja Morgan Heritagen Lms:n laulun leimaama Voice Of Jah ja Wailersin Tyrone Downien sähköpianon saattelema Sudan edustavat levyn popmaisinta antia Better Must Comen ja Mighty Dreadin kulkiessa autenttisena skaana. Täsmälleen isältään kuulostava Stephen Marley on sydämeenkäyvän Poor Old Man -dueton toinen puolisko kuten Luciano kevyemmin notkuvan We'll Be Allrightin ja täyteläisesti tunnelmoiva Beres Hammond Pull It Upin. Jälkimmäisestä kuullaan myös live-versio. Porrasmaisesta synttyriffistä hyötyvällä Life Is A Journeyllä Buju riimittää pehmeimmillään päinvastaisen Woman Dem Phatin muistuttaessa miehen vanhimmista hiteistä. Law & Order ja Guns & Bombs ovat sielukkaita rude boy-elämän kritiikkejä, joilla Bujun savuinen ääni hurmaa. Punk-bändi Rancidin karheasti melodinen kitara antaa yhdessä sävellettyyn No More Misty Daysiin uutta ulottuvuutta. Wayne Wonderin hunajainen laulu toimii oivana vastakappaleena Bujun lämpimälle mörinälle R&B-mäisessä Reunionissa. Tervettä järkeä, avomielisyyttä ja elämänmyönteisyyttä huokuvassa Unchained Spiritissä Buju Bantonin kahlitsematon henki jyllää säkenöivästi onnistuen yhdistämään juuret modernisti luovaan näkemykseen.