Dennis Coffey on kova jätkä. Hän soitti aikoinaan Temptationsin Ball Of Confusionin fuzzkitarariffin ja lukuisia muita kovia juttuja osana Motownin Funk Brothers -studiobändiä. Hän ei jäänyt kasvottomaksi studiokitaristiksi, vaan äänitti 1970-luvulla miljoonia myyneen ja myöhemmin LL Cool J:n, Public Enemyn, Mobyn, Geto Boysin ja monen muun sämpläämän Scorpion.
Dennis Coffeyn uudella levyllä on sekä uusia kappaleita että klassikoita, joilla Coffey on soittanut, uusina versioina. Laulut hoitaa vierailijakaarti, johon kuuluvat muun muassa. Bellraysin Lisa Kekaula, Detroit Cobrasin Rachel Nagy ja The Dirtbombsin Mick Collins.
Kaikki kuulostaa ihan hienolta, ei vähiten itse maestro, jolla kireät fuzzsoolot ovat hienosti hallussa, mutta ei tämä tajuntaa räjäytä. I Bet You ei voi mitenkään pärjätä Funkadelicin versiolle eikä Paolo Nutinin puhtoisesti tulkitsema Only Good For Conversation voi vetää vertoja Rodriguezin alkuperäisen happoisuudelle. Instrumentaalit ovat ihan hyviä, mutta tappokoukut puuttuvat. Space Traveller on esimerkiksi ihan hauskaa funkrockia, mutta ei se päähän jää.
Miellyttävä levy, mutta ei sen enempää.