Rumpali Lukkarisen kertoman mukaan kolmikon ensilevyn nimi on väännetty säveltapailua merkitsevästä termistä “ear training”. Yhtä hyvin se voisi tarkoittaa jotakuta, joka treenaa päättäväisesti päästäkseen lähemmäs John Coltranen sfäärejä. Niiden lähellä vieraillaankin, kun nuoren yhtyeen yli kolmikymppinen nestori saksofonisti Jussi Kannaste ottaa ohjat. Bassoa näppäilee Five Corners Quintetin ja Ilmiliekin takuuvarma Antti Lötjönen. Trion tyylihaitarin toiseksi ääripääksi hahmottuu Jimmy Giuffreen ja Dave Brubeckiin viittaava viileänpuoleinen herraskaisuus.
Lukkarisen ansioluettelossa komeilevat Honey B. & The T-Bones, Dalindeo ja Värttinä, mutta näiden kuulokuvien perusteella puhdaslinjainen jazz on miehen omin alue. Trane Ear on varsin sopivasti rumpalin levy. Rytmiikka korostuu, mutta kaikille soittajille jää tarpeeksi aikaa ja tilaa tehdä omia ratkaisuja. Albumin viehätys perustuu enemmän linjakkuuteen ja tiukkuuteen kuin pelottomaan heittäytymiseen. Musisoinnista hohkaava lämpö kompensoi hurjuuden rajallisuutta.
